Ajankohtaista

Kuntavaaleihin on reilu kuukausi aikaa. 9.4. valittavien kunnanvaltuutettujen päätökset tulevalla valtuustokaudella 2017–2021 ratkaisevat, sulkeutuvatko ilmastoa lämmittävät voimalaitokset ajoissa ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Suurin osa Suomen päästöistä syntyy energiantuotannosta ja -kulutuksesta. Monissa kunnissa energiayhtiöt ovat kunnan omistuksessa, joten kunnanvaltuutetuilla on mahdollisuus edistää siirtymää kestävään energiantuotantoon. Näytetään kuntavaaliehdokkaille, että me haluamme heidän toimivan ilmastonmuutoksen torjumiseksi!

Näin voit osallistua:

Allekirjoita äänestyslupaus hiilivapaan Suomen puolesta ja tarkista ehdokkaat, jotka kampanjakaupungeissamme lupaavat edistää kampanjan tavoitteita!
>> Tee äänestyslupaus
>> Katso sitoutuneet ehdokkaat

Osoita tukesi kampanjalle sosiaalisessa mediassa!
>> Ota käyttöön kampanjan profiilikuvabadge tai kansikuva
>> Jaa äänestyslupausta koskevia postauksiamme Facebookissa ja Twitterissä

Hiilivapaa Suomi -kampanja tekee vaalikampanjaa Espoossa, Helsingissä, Jyväskylässä, Tampereella, Turussa ja Vantaalla. Lisää vapaaehtoisia kaivataan aina mukaan toimintaan!
>> Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi

Kampanjaa tehdään pääasiassa vapaaehtoisvoimin, ja tulomme koostuvat yksityisistä lahjoituksista. Lahjoituksella autat meitä sulkemaan fossiilivoimaloita.
>> Lahjoita kampanjalle

Docpointin ohjelmistossa oli tänä vuonna ilmastoaktivismiaiheinen How to Let Go of the World and Love All the Things Climate Can’t Change, jonne suuntasimme kampanjaporukalla. Dokumentin ohjaaja Josh Fox on ollut mukana voittamassa paikallista taistelua öljy-yhtiötä vastaan kotipaikkakunnallaan ja ehtinyt jo tuudittautua suloiseen elämään, johon sisältyy useita voitontansseja läheisessä joessa sen pelastumisen kunniaksi.

Hän kuitenkin päätyy New Yorkiin dokumentoimaan Sandy-supermyrskyn hävityksen jälkiä. Lukuisilta ilmastoasiantuntijoilta hän kuulee kaikilta saman viestin: jos emme toimi nopeasti, sivilisaatio sellaisena kuin sen tunnemme on tulossa tiensä päähän. Aikaikkuna on sulkeutumassa ja kynnys, jonka jälkeen vaikutusmahdollisuutemme katoavat on ylittymässä todennäköisesti aiemmin kuin voisimme kuvitella.

Ahdistaako? Ainakin Foxia ahdistaa. Muutaman kissavideon rentoutavan vaikutuksen jälkeen hän ei kuitenkaan suostu lamaantumaan. Sen sijaan hän haluaa etsiä sen, mitä ihmisyydestä ja inhimillisyydestä säilyy silloinkin kun olosuhteet ovat sietämättömät. Hän etsiytyy seuduille, joiden asukkaat koteineen ovat tai tulevat olemaan ilmastonmuutoksen ensimmäisiä uhreja.

Perun sademetsissä vapaaehtoiset jäljittävät huonokuntoisten öljyputkien vuotoja ja löytävät öljy-yhtiön työntekijät farkuissa ja muovihanskoissa kauhomassa myrkkyöljyä ämpäreillä maastosta. Saarivaltioiden rantaviivat vetäytyvät ja Pekingissä kansalainen tarvitsee happinaamarin ulkona liikkuessaan, jos ilmansaaste-applikaatio vilkuttaa punaista, niin kuin yleensä vilkuttaa. Alkuperäiskansat ovat ilmastotaistelun etujoukoissa. Kun vastustajana on globaali fossiilinen teollisuus, resurssien suunnaton epäsuhta visualisoituu mielenosoittajien yrittäessä estää öljytankkerin liikkeellelähdön kanoottimielenosoituksella.

Elokuvateatterista poistuessa olo ei kuitenkaan ole lannistettu. Banjoa soittava ja tanssikavereita ympäri maailman löytävä Fox saa viestinsä välitettyä: masentavampaa olisi jäädä sohvalle makaamaan! Maailman pelastaminen vie aikansa ja voi hyvinkin olla mahdotonta. Maailma on kuitenkin aika uskomaton paikka, pelastamisen arvoinen. Ja ihmiset siellä – rohkeat, tanssivat, uhmakkaat ja ovelat – tekevät siitä vielä astetta paremman.

(Julkaistu Helsingin Sanomissa 29.1.2017)

Pääkirjoituksessa (HS 26.1.) kirjoitettiin ilmastonmuutoksen etenemisestä: maapallo on nyt ennätyslämmin, ja ennätykset ovat rikkoutuneet kolmena vuonna peräkkäin. Kirjoitus totesi myös aivan oikein, että hillintätoimien vauhti on ­ollut riittämätön.

Suomessa on tuudittauduttu ajatukseen siitä, että teemme jo riittävästi ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Todellisuudessa meidän ja koko maailman ­täytyy kiristää päästövähennysten tahtia huomattavasti, jos ­haluamme välttyä muutoksen pahimmilta seurauksilta.

Suurin osa Suomen ilmastopäästöistä syntyy energiantuotannosta ja -kulutuksesta, joten kiireellisintä on saada muutos niiden suuriin päästöihin. Suomen lukuisat fossiili- ja turve­voimalat on korvattava energia­tehokkuudella ja päästöttömällä uusiutuvalla energialla. Vastuu muutoksesta on etenkin ener­giayhtiöillä ja niiden usein kunnallisilla omistajilla.

Varsinkin pääkaupunkiseudulla nykyinen tilanne on surullinen, sillä sekä Helsinki, Vantaa että Espoo tuottavat yhä suuren osan kaukolämmöstään kivihiilellä. Korvaavia teknologioita ja energialähteitä on kyllä olemassa – kyse on valinnoista ja ­poliittisesta tahdosta.

Tulevan kunnanvaltuusto­kauden 2017–2021 aikana tehtävät päätökset ratkaisevat, sulkeutuvatko ilmastoa lämmittävät voimalaitokset ajoissa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. ­Lähivuosien energiapäätösten pitäisi olla tämän kevään kuntavaalien kärkiteemojen joukossa.

Tästä vastuu on myös medialla: puolueet ja ehdokkaat on haastettava kertomaan, mitä he aikovat tehdä aikamme suurimman ympäristöuhkan ratkaisemiseksi omassa kunnassaan.

Hanna Hakko
kampanjakoordinaattori
Hiilivapaa Suomi -kampanja