Moderni ilmastovastuu edellyttäisi hiilestä luopumista

Salmisaaren kivihiilivoimala. Kuva: Miikka Niemi

Helsingin kaupunkistrategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 27.9. Strategiassa kaupunki julistaa haluavansa toteuttaa modernia ilmastovastuuta. Valitettavasti strategia jää tämän pyrkimyksen kanssa puolitiehen. Tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä on parannus entiseen, mutta ilmastonmuutoksen nopeus ja tiedemaailman varoitukset huomioon ottaen tavoite on edelleen liian myöhäinen. Esimerkiksi naapurikaupungissa Espoossa hiilineutraaliustavoite asetettiin vuodelle 2030 ja Kööpenhaminassa samaan pyritään vuoteen 2025 mennessä.

Energiantuotanto on kirkkaasti Helsingin suurin kasvihuonepäästöjen lähde, mutta strategia sisältää sen osalta konkretiaa vain minimaalisesti. Viime vuonna peräti  59 % Helsingin kaukolämmöstä tuotettiin kivihiilellä. Kaikesta kivihiilellä tuotetusta energiasta Suomessa Helsingin osuus on 38 %.  Mikäli Helsinki aikoo todella olla vastuunkantaja ilmastokysymyksissä, tulee Salmisaaren kivihiilivoimalan sulkemisen 2020-luvun alussa olla tehtävälistan kärjessä. Onkin tärkeää, että tuleva toimenpideohjelma pitää sisällään Salmisaaren sulkupäätöksen. Climate Analytics -tutkimuslaitoksen mukaan Suomen kivihiilivoimalat olisi suljettava jo 2020-luvun alkupuolella, jotta Pariisissa asetettu pyrkimys rajoittaa ilmastonmuutos 1,5 asteeseen voitaisiin saavuttaa.

Kivihiilellä tuotettu energia Suomessa
Kivihiilellä tuotettu energia Suomessa. Lähde: Energiateollisuus 2016

WWF:n Gaia Consultingilta tilaamassa selvityksessä (2015) on arvioitu, että Helsingin lämmönsäästöpotentiaali voisi olla reilu viidennes nykyisestä vuosittaisesta lämmöntarpeesta. Energiatehokkuus on tärkeä osa tulevaisuuden kestävää kaukolämpöjärjestelmää, ja Helsingissäkin on tärkeää, että energiatehokkuuspotentiaali hyödynnetään täysimääräisesti. Oman rakennuskantansa ja hankintojensa lisäksi kaupungin onkin kiinnitettävä huomiota myös muuhun rakennuskantaan, sillä suurin osa rakennuksista on muiden toimijoiden omistamia. Suurin säästöpotentiaali muhii 1950-1970-luvuilla rakennetuissa lähiöissä, joissa energiatehokkuus on usein surkealla tasolla. Kaupungin tulee olla edistämässä näiden lähiöiden energiatehokasta korjausrakentamista.

Päästöttömään, uusiutuvaan energiaan perustuvat kaukolämpöjärjestelmät eivät perustu suuriin polttolaitoksiin. Erilaisia lämmönlähteitä ovat muun muassa suuret lämpöpumput, hukkalämpöjen talteenotto, geoterminen lämpö ja suuren mittakaavan aurinkokeräimet. Lisäksi osa ratkaisua ovat lämmön varastointi kesältä talvelle sekä matalalämpöverkot. Helsingin Energia on ottanut hyvin edistysaskelia hukkalämmön ja suurten lämpöpumppujen suunnalla. Nyt tarvitaan rutkasti lisää rohkeutta ja investointeja pilotoida ja ottaa käyttöön myös muita uusiutuvia teknologioita.

Tuleva toimenpideohjelman valmistelun tulee olla avointa, läpinäkyvää ja osallistavaa. On tärkeää, että kaupunkilaiset, kansalaiset ja muut keskeiset toimijat pääsevät kertomaan oman näkemyksensä ja jakamaan tietämyksensä kaupungin ilmastopolitiikkaa muotoiltaessa. Selvä enemmistö helsinkiläisistä tahtoo luopua kivihiilestä jo lähitulevaisuudessa. Parhaat ratkaisut löytyvät, kun kaupunkilaiset otetaan mukaan päättämään, millä keinoin tämä tehdään.