Valtioiden panostaessa vihreään energiasiirtymään fossiiliyritykset turvautuvat Energy Charter Treaty -sopimuksen mahdollistamiin korvausvaatimuksiin suojellakseen voittojaan. Blogikirjoituksen toisessa osassa kerromme Suomen kannasta sopimukseen ja sen loppusuoralla olevaan uudistamisprosessiin.
Kirjoituksen ensimmäinen osa ECT-sopimuksen ongelmista ilmaston ja demokratian kannalta on luettavissa täällä.
Modernisaatio vai irtisanoutuminen?
Jotta ECT-sopimuksesta saataisiin Pariisin ilmastosopimuksen mukainen,fossiilisten polttoaineiden investointisuoja ja ISDS-menettely pitäisi poistaa sopimuksesta. Vaikka Euroopan komissio onkin viime vuosien uudistusneuvottelujen puitteissa ehdottanut muutoksia ISDS-menettelyyn, ne eivät koske sen suurimpia ongelmia: lainsäädännön jäädyttämistä tai EU-tuomioistuimen ja kansallisten oikeusjärjestelmien sivuuttamista. Kaiken kukkuraksi näille riittämättömille ehdotuksille ei ole löytynyt tarpeeksi tukea niiden läpiajamiseksi.
Irtisanoutuminen ei myöskään ole täysin mutkatonta. Raukeamislauseke (“sunset clause”) takaa ennen irtisanoutumista tehdyille sijoituksille 20 vuoden suojan sopimuksesta irtautumisen jälkeen. Koskenniemen mukaan EU-maiden tulisi irtisanoutua sopimuksesta ja pyrkiä muuttamaan raukeamislauseketta. Hän ehdottaa vetoamista Wienin valtiosopimusoikeuden yleissopimuksen 62 artiklaan, eli muuttuneisiin olosuhteisiin.
Suomen kanta
Suomen myönteinen kanta suhteessa ECT-sopimukseen on näkynyt muun muassa siinä, miten Suomi ei arvioinut Komstroy-asian yhteydessä sisäisen investointisuojan olevan ristiriidassa EU-oikeuden kanssa. Suomi ei myöskään ole esimerkiksi Espanjan ja Ranskan tavoin kannattanut sopimuksesta irtautumista, jos sitä ei muuteta.
Vaikka Suomen kanta kuulostaa huonolta, tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. Politiikka on ennen kaikkea kansalaisten etujen ajamista, ja poliitikkojen päätöksiin voi vaikuttaa. Tietoisuuden lisääminen ECT-sopimuksesta sekä kansalaisille että päättäjille on tässä suhteessa erityisen tärkeää. Sekin, että seminaaria kuulemassa oli neljän eduskuntapuolueen edustajat, on askel oikeaan suuntaan Suomen ECT-kannan muuttamiseksi.
Yleinen konsensus puolueiden eri edustajien keskuudessa oli, että tärkeästä asiasta tulee käydä diskurssia. Ajatukset ECT-sopimuksesta itsestään olivat vaihtelevampia. ”Uskoisin, että [ECT-sopimus] täytyisi pystyä muuttamaan sellaiseksi, että se mahdollistaa sen tyyppisen alaa uudistavan sääntelyn, millä nyt Euroopan Unioni kokonaisuudessaan toimii”, kokoomuksen Kai Mykkänen sanoi peruskirjasta seminaarissa.
SDP:n Johan Kvarnström ei myöskään sanonut suoraan mitään sopimuksesta irtautumisen puolesta tai vastaan, vaikkakin ilmaisi surunsa ECT-sopimuksen tarjoaman investointisuojan ristiriidasta ilmastopolitiikan kanssa. ”Pitäisi pohtia ratkaisuja. Jonkinlaista investointisuojaa tarvitaan, mutta sen pitäisi olla yhteensopiva ilmastosopimuksien kanssa”, hän summaa.
Vihreät ja vasemmistoliitto ottivat jyrkemmin kantaa sopimusta vastaan. Vihreiden Satu Hassi, joka myös emännöi tapahtumaa, painotti puheenvuorossaan ilmastokriisin vaikutusta yleiselle turvallisuudelle nyt sekä tulevaisuudessa. Hän tiivistää puoluekannan ytimekkäästi sanoen: ”Vihreät ajattelee, että ECT pitäisi joko kokonaan irtisanoa tai vähintäänkin sitä pitäisi muuttaa.”
Vasemmistoliiton näkökulma nitoi yhteen sopimuksen epäoikeudenmukaisuutta. ”Me vasemmistossa kritisoidaan sitä lähtökohtaa, että juridiikan keinoin suojataan vahvemman oikeutta, suojataan pääomia, ja siinä punninnassa häviää demokratia, ihmisoikeudet ja ympäristön kestävyys”, vasemmistoliiton Mai Kivelä toteaa.
Mitä kansalaiset voivat tehdä asialle?
Uudistusneuvottelujen junnatessa paikallaan on hyvä pohtia muita vaihtoehtoja. Tosiasia on, että uudistusten tulisi olla hyvin perustavanlaatuisia, jotta ECT-sopimus voisi palvella ilmastotoimia enemmän kuin heikentää niitä. Näihin mullistuksiin tarvitaan kaikkien sopimusjäsenten yleinen hyväksyntä, jota ei neuvottelujen perusteella olla saamassa.
Miksi siis käyttää valtion resursseja ja aikaa muutosten tiellä, jos se selkeästi johtaa umpikujaan? Mitä me kansalaiset voimme tehdä, jotta päättäjämme näkisivät valon ja ohjaisivat Suomen pois ECT-sopimuksen kourista?
Seminaarissa nostettiin esille useita keinoja vaikuttaa. Helpoin tapa osallistua talkoisiin on allekirjoittaa Euroopan laajuinen vetoomus, jossa vaaditaan unionia ja sen jäsenvaltioita irtautumaan ECT-sopimuksesta. Päättäjiin voi ottaa yhteyttä asiasta, erityisesti elinkeinoministeri Mika Lintilälle ja työ- ja elinkeinoministeriölle ylipäänsä. Eurooppalaisen kansalaisaloitteen tekeminen on myös hyvä vaihtoehto irtautumisen vaatimiseen.
Tärkeintä on, että aiheesta pidetään keskustelua yllä, jotta se ei vaivu unohduksiin ja aiheuta päänvaivaa ilmastotoimille pitkälle tulevaisuuteen.
→ Auta pysäyttämään ECT-sopimus allekirjoittamalla vetoomus sopimuksesta irtautumisen puolesta!
Teksti on kirjoitettu 24.5.2022 järjestetyn asiantuntijaseminaarin pohjalta.