Valtioiden panostaessa vihreään energiasiirtymään fossiiliyritykset turvautuvat Energy Charter Treaty -sopimuksen mahdollistamiin korvausvaatimuksiin suojellakseen voittojaan. Blogikirjoituksen ensimmäisessä osassa avaamme sopimuksen ongelmia ilmaston ja demokratian kannalta.
Energiaperuskirjasta tehty sopimus, englanniksi Energy Charter Treaty (ECT), on vuonna 1994 laadittu kansainvälinen investointisuojasopimus, jonka juuret ovat kylmän sodan jälkeisessä maailmassa. Sopimuksen nojalla ulkomaiset energia-alan yritykset voivat vaatia rahallisia korvauksia, jos valtion toimet uhkaavat niiden sijoitusten tuottoja.
Nyt sopimus kuitenkin estää energiasiirtymää, joka pitäisi toteuttaa ripeästi ilmastokriisin takia.
ECT-sopimuksen alkuperäinen tarkoitus oli taata energiayhtiöille ennustettavuutta toimintaolosuhteisiin ja rohkaista uusia sijoituksia Itä-Euroopassa. Nyt sopimus kuitenkin estää energiasiirtymää, joka pitäisi toteuttaa ripeästi ilmastokriisin takia.
ECT-sopimuksen osapuolivaltiot ovat neuvotelleet sen uudistamisesta heikoin tuloksin viimeiset kaksi vuotta. Euroopan unionilla on toive modernisoida ECT-sopimus vihreää tulevaisuutta paremmin palvelevaan muotoon. Lähtökohdat tänä keväänä käytävään viimeiseen neuvottelukierrokseen ovat kuitenkin haastavat.
Herääkin kysymys, kumpi on viisaampi valinta, modernisaatio vai sopimuksesta irtautuminen? Järjestimme aiheesta asiantuntijaseminaarin yhteistyössä pääkaupunkiseudun Eurooppanuorten kanssa. Koko seminaari on katsottavissa Hiilivapaa Suomen Youtube-kanavalla.
Epädemokraattinen ISDS-menettely
ECT-sopimuksen nojalla tehdyt kanteet ratkaistaan sijoittajan ja valtion välisessä riidanratkaisumenettelyssä (investor-state dispute settlement, ISDS). Se on kansainvälisen lain menettely, joka antaa sijoittajillemahdollisuuden haastaa valtio oikeuteen kansallisen oikeusjärjestelmän ulkopuolella. Kanteet ratkaistaan suljettujen ovien takana kolmen välimiehen kesken, ja ratkaisu perustuu ainoastaan investointisopimukseen.
ISDS-menettely on ongelma sekä valtioiden ilmastotoimien että oikeudellisen järjestelmän itsenäisyyden kannalta, kun vaatimuksista neuvotellaan suljettujen ovien takana. Lisäksi menettely on täysin yksipuolinen: vain sijoittajilla on oikeus kanteen tekemiseen.
Sopimuksen ilmastovaikutukset
Energia-ala on hyvin tietoinen ISDS-menettelyn eduista, ja fossiilisen energian sijoittajat ovatkin Kyla Tienhaaran mukaan aktiivisimpia kanteiden nostajia. Tienhaara on Queensin yliopiston talouden ja ympäristön tutkimusprofessori, joka tutkii investointisopimusten roolia ilmastonkriisissä. Hänen viimeisin tutkimuksensa osoittaa, että ECT-sopimus suojelee useampia maakaasu- ja öljyinvestointeja kuin mikään muu investointisopimus.
Valtiot voivat saada jopa 340 miljardin dollarin arvosta korvausvaatimuksia, jos ne estävät uudet maakaasu- ja öljyprojektit, jotka eivät ole linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. 1,5 asteen lämpenemisen rajoissa pysymiseksi myös jo aloitettuja fossiilisen energian projekteja pitäisi lopettaa, mikä tarkoittaisi todennäköisesti yhä useampia kanteita.
ECT-sopimuksen puitteissa nostetuista syytteistä on Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemen mukaan aiheutunut valtioille tähän mennessä yhteensä noin 52 miljardin dollarin maksut. Yksi 52:sta avoimesta tapauksesta koskee Fortumin tytäryhtiö Uniperia, joka on haastanut Alankomaat välimiesoikeuteen ECT-sopimuksen varjolla, koska valtio aikoo luopua hiilen energiakäytöstä vuoteen 2030 mennessä.
ECT-sopimuksen nojalla tehtyjen kanteiden uhkan takia valtiot saattavat olla vastahakoisempia tekemään suuria muutoksia energiasiirtymän eteen.
ECT-sopimuksen nojalla tehtyjen kanteiden uhkan takia valtiot saattavat olla vastahakoisempia tekemään suuria muutoksia energiasiirtymän eteen. Tienhaaran mukaan regulatory chill -ilmiöstä eli lainsäädännön jäädyttämisestä on löytynyt viitteitä.
Esimerkiksi vuonna 2017 Ranskan hallitus suunnitteli kunnianhimoista suunnitelmaa kieltää fossiilisisten polttoaineiden etsintä ja louhinta, mutta ehdotusta heikennettiin kanadalaisen energiayhtiö Vermilionin uhattua Ranskaa kanteella. Myös Tanskan ja Uuden-Seelannin on raportoitu vesittäneen suunniteltuja ilmastotoimiaan ainakin osaksi ECT:n kaltaisten investointisopimusten takia.
Oikeudellista problematiikkaa
Ilmastotoimien kannalta ECT-sopimus on ongelmallinen, mutta sen aiheuttamat murheet eivät pääty siihen. Vuonna 2021 Euroopan unionin (EU) tuomioistuimen arvioidessa Komstroy-asiaa – EU:n ulkopuolisten osapuolten välistä ECT-sopimukseen liittyvää kiistaa – pohdittiin ISDS-menettelyn soveltuvuutta EU-oikeuden perusperiaatteiden kanssa.
Tuomioistuin linjasi, että EU:n jäsenvaltioiden välillä ISDS-menettelyn soveltaminen vaarantaa EU-oikeuden itsenäisyyden. Tämä tekee EU:n ja sen jäsenvaltioiden osallisuudesta ECT-sopimuksessa sekä kiusallisen että ristiriitaisen EU-oikeuden kanssa.
EU-tuomioistuimessa työskennellyt Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Pekka Pohjankoski kertoo EU-oikeuden kehittyneen ECT-sopimuksen laatimisen jälkeen, minkä vuoksi sopimus ei vastaa enää unionin nykyistä sopimuskäytäntöä. EU-tuomioistuimen näkökulmasta ECT-sopimuksen suurin vika on siinä, että yksityisten välimiesratkaisujen mahdollisuus olla noudattamatta EU-tuomioistuimen ratkaisuja uhkaa EU:n oikeusjärjestelmän eheyttä.
Mikä on Suomen kantaa sopimukseen ja sen loppusuoralla olevaan uudistamisprosessiin? Mitä kansalainen voi tehdä ECT-sopimuksen pysäyttämiseksi? Lue lisää blogikirjoituksemme toisesta osasta.
Teksti on kirjoitettu 24.5.2022 järjestetyn asiantuntijaseminaarin pohjalta.