Järjestöjen avoin kirje rahoituslaitoksille EU-taksonomiasta

Piirros ydinvoimalasta ja kaasuvoimalasta, joiden taustalla on iso liekki ja joiden päälle sataa euroseteleitä. Kuvan vasemmalla puolella lukee "financial players, exclude gas and nuclear from sustainable products".

Helmikuussa 2022 EU-komissio hyväksyi esityksen ydinvoiman ja maakaasun sisällyttämisestä kestävän rahoituksen luokitteluun (taksonomiaan), vaikka nämä eivät täytä EU:n asiantuntijoiden asettamia ympäristökriteerejä.

Hiilivapaa Suomi on allekirjoittanut yhdessä 91 muun kansalaisjärjestön kanssa avoimen kirjeen, jolla halutaan varmistaa, että finanssi-instituutioiden vihreät sijoitukset sulkevat pois maakaasun ja ydinvoiman huonosta EU:n taksonomiasta huolimatta.

Kirje on julkaistu alun perin 10. maaliskuuta 2022 englanniksi Reclaim Finance -järjestön sivulla. Hiilivapaa Suomen käännös kirjeestä on luettavissa alla.

*****

Rahoituslaitosten on jätettävä maakaasu ja ydinvoima kestäviksi tai vihreiksi markkinoitujen tuotteidensa ja joukkolainojensa ulkopuolelle, jotta taksonomiasta ei tule viherpesun väline

Arvon pankit, sijoittajat ja vakuutuksenantajat,

Helmikuun 2. päivänä vuonna 2022 Euroopan komissio esitti, että maakaasu ja ydinvoima sisällytetään osaksi kestäviä investointeja koskevaa EU:n luokitusjärjestelmää (EU-taksonomia) [1]. Tämä päätös johtaa siihen, että tieteeseen perustuva kehys, jota oltiin rakennettu kaksi vuotta ja jonka tarkoitus oli ohjata sijoituksia kestäviin toimintoihin, muuttui hyvin poliittiseksi asiakirjaksi, joka tekee myönnytyksiä maakaasun ja ydinvoiman puolustajille. 

Tämä päätös ei ole oikeudenmukainen eikä perustu tieteeseen, ja asiasta vastaavien  rahoituslaitosten on julkisesti sitouduttava olemaan markkinoimatta maakaasu- ja ydinenergiaa käyttäviä tuotteitaan tai joukkolainojaan kestävinä, vihreinä tai vastuullisina. 

Sekä maakaasu [2] että ydinvoima jätettiin taksonomian ulkopuolelle Euroopan komission nimittämän asiantuntijaryhmän loppuraportissa. Ulkopuolelle jättämisen syyt olivat yksinkertaiset: maakaasun energiantuotannolla on merkittävät kasvihuonekaasupäästöt eikä ydinjätteen hävittämiselle ole vieläkään yhtään todistetusti kestävää ratkaisua [3]. Maakaasu- ja ydinvoimalobbarit ja ne EU-jäsenmaat, jotka ovat panostaneet näihin teollisuuden aloihin, olivat kuitenkin eri mieltä, ja Euroopan komissio teki tietoisen päätöksen sallia uusien maakaasuvoimalaitosten ja ydinvoimaloiden sisällyttäminen EU-taksonomiaan. 

Fossiiliset polttoaineet ja ydinvoima olivat ainoat toiminnot, jotka hyötyivät erityisprosessista. Ydinenergiaa ehdotti tarkasteltavaksi Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus JRC, jolla on sidoksia ydinvoima-alaan [4] ja joka antoi ymmärtää, että ydinjätteen loppusijoittamisen ongelma olisi ratkaistu. Se ei ottanut huomioon onnettomuuksien mahdollisuutta eikä ollut perillä uraanin toimitusketjun ympäristöongelmista [5]. Maakaasun sallittiin poiketa kasvihuonekaasupäästöjen raja-arvoista sähkön- ja lämmöntuotantotavoitteiden osalta ja se saa tuottaa kolminkertaisesti päästöjä suhteessa muihin taksonomian tuotantomenetelmiin [6].

Maakaasun ja ydinvoiman sisällyttäminen EU-taksonomiaan tarkoittaa, että tutkijoiden ja kansalaisjärjestöjen lukuisat varoitukset jätettiin huomioimatta, ja moinen päätös vaarantaa EU:n kestävän siirtymän. Uuden taksonomian mukainen maakaasuvoimalaitos, joka tuottaa päästöjä 270 grammaa hiilidioksidiekvivalentteja kilowattituntia kohden (gCO2e/kWh) tuottaisi jo enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin mitä EU:n nykyisen sähköntuotannon hiili-intensiteetti keskimäärin on ja 1638-kertaisesti päästöjä verrattuna maatuulivoimaan [7], ja siksi se estäisi EU:n energiajärjestelmää saavuttamasta hiilineutraaliutta vuosikymmeniin [8]. Ydinjätekin tuottaa suuria ongelmia kestävyyden näkökulmasta [9]. Lisäksi kestää pitkään, ennen kuin uudet ydinvoimareaktorit alkavat tuottaa sähköä, mikä johtaa fossiilisia polttoaineita käyttävien voimaloiden jatkoaikoihin. Lisäksi sekä ydinenergia että maakaasun polttaminen heikentävät veden saatavuutta ja laatua.

Sisällyttämällä fossiiliset kaasut ja ydinvoiman EU-taksonomiaan ilman läpinäkyvää prosessia komissio tekee tyhjäksi unionin toimielinten ja asiantuntijaryhmien neljän vuoden työn ja vahingoittaa EU:n kestävän rahoituksen lippulaivaa.

Euroopan unionin oma kestävän rahoituksen foorumi, useat kestävän rahoituksen asiantuntijat ja ryhmät, joihin kuuluvat myös eurooppalainen järjestö Eurosif ja YK:n Principles for Responsible Investment -verkosto [10], ovat vastustaneet komission ehdotusta maakaasun ja ydinvoiman sisällyttämisestä taksonomiaan ja korostaneet, että se heikentäisi luottamusta uuteen toimintakehykseen ja sillä olisi haitallisia ympäristövaikutuksia. Euroopan investointipankin pääjohtajan mukaan pankki ottaa käyttöön omat, tiukemmat, kriteerit [11]. Euroopan kuluttajajärjestö (BEUC) tiivisti asian arvostelemalla vihreän rahoituksen suunnitelmia ankarasti sanoin: “järjestäytynyttä viherpesua, jota ei voi hyväksyä”.

Tätä mieltä ovat monet rahoituslaitoksista, taksonomian ensisijaisista käyttäjistä. IIGCC – sijoittajaryhmä, joka muodostuu yli 370 instituutiosta ja jolla on 50 biljoonaa dollaria hoidettavina olevia varoja – vastusti kaasun sisällyttämistä taksonomiaan, koska se “heikentäisi taksonomian uskottavuutta ja EU:n sitoutuneisuutta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen vuoteen 2050 mennessä”. Useat yksittäiset rahoituslaitokset esittivät samanluonteisia mielipiteitä maakaasusta tai ydinvoimasta, kuten ranskalainen Mirova, alankomaiset Achmea ja ABP, saksalainen Union Investment ja GLS sekä itävaltalainen Raiffeisen Bank International [12].

Vastuu siitä, ettei asiakkaita johdeta harhaan, on nyt rahoituslaitoksilla.  

Vaikka delegoidussa säädöksessä rahoituslaitosten kaasu- ja ydinenergia-alalla harjoittamia toimia koskevatkin julkistamisvaatimukset, eurooppalaisten on voitava luottaa siihen, ettei heille kestävinä myydyillä tuotteilla tueta maakaasua tai ydinvoimaa, eikä heidän täydy tarkistaa sitä itse. Fossiiliset polttoaineet ja ydinvoima jätetään olemassaolevien maailmanlaajuisten vihreiden joukkovelkakirjamarkkinoiden ja useiden rahoitustuotteiden ympäristömerkkien [13] ulkopuolelle Euroopassa. EU-taksonomia ei saa olla tekosyy ottaa askelia taaksepäin.

Me, Euroopan kansalaisjärjestöt, pyydämme rahoituslaitoksia sitoutumaan julkisesti jättämään maakaasun ja ydinvoiman kestäviksi tai vihreiksi markkinoitujen tuotteidensa ja joukkolainojensa ulkopuolelle. Tähän kuuluu myös näiden energialähteiden jättäminen 9 artiklan rahastojen ulkopuolelle [14].

Euroopan kansalaisia ei saa huijata uskomaan tukevansa kestävää siirtymää käyttäessään ilmastotaksonomiaa, kun he todellisuudessa tietämättään tukevat fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman edistämistä.

Allekirjoittajat

Hiilivapaa Suomi

Maan ystävät

… ja 90 muuta kansalaisjärjestöä.

 

ALAVIITTEET

[1] Yksityiskohtaisempi analyysi maakaasun ja ydinvoiman sisällyttämisestä taksonomiaan ks.  Reclaime finance’s analysis.

[2] Fossiilikaasu sisällytettiin mukaan vain, mikäli se ei tuota yli 100gCOe/kWh. Tämä raja-arvo on huomattavasti alhaisempi kuin kuin mihin tämän hetken tehokkaimmat laitokset yltävät (210-230 gCOe/kWh sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksilla). Raja-arvon saavuttaminen edellyttäisi mittavia investointeja hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiaan. Tällaisen teknologian käyttöönotto on hyvin kallista ja epävarmaa, joten raja-arvon sisällä toimivien laitosten rakentaminen tuskin toteutuu. Näin ollen kaasu olisi ko. raja-arvolla jäänyt käytännössä taksonomian ulkopuolelle.

[3] Maailmassa on tällä hetkellä tuotettuna jo noin 250,000-300,000 tonnia myrkyllistä ja erittäin radioaktiivista jätettä, jolle ei ole loppusijoituspaikkaa.

[4] Ks. Greenpeacen selvitys siitä kuinka YTK ja ydinvoima-ala ovat sidoksissa toisiinsa

[5] Okology Institute, EU:n terveys- ja ympäristöriskejä sekä kehittymässä olevia riskejä käsittelevä tieteellinen SCHEER-komitea ja saksalainen BASE ovat tehneet analyysin YTK:n raportista. Reclaim Finance on tehnyt tiivistelmän YTK:n raportista. 

[6] Muille taksonomiaan sisällytetyille lämmön- ja sähköntuotannontavoille on asetettu raja-arvoksi 100gCO2e/kWh. Maakaasun 270gCO2/kWh:n raja-arvo on palamispisteen suora päästövaikutus, kun taas 100gCO2/kWh viittaa koko elinkaareen. IPPC:n mukaan tämä kuvastaa mediaanina 32 % eroa päästöissä fossiiliselle kaasulle.

[7] 270gCO2e/kWh-raja-arvo on korkeampi kuin Euroopan investointipankin asettama raja-arvo lainoilleen (250 gCO2e/kWh). Laitosten raja-arvo on huomattavasti korkeampi kuin Euroopan sähköntuotannon keskimääräinen hiilipäästö (215 gCOe/kWh vuonna 2020 IEA:n mukaan ja 226gCO2/kWh Emberin mukaan) ja uusiutuvien energianlähteiden päästöt (8-83g aurinkosähkön osalta ja 7-16 maatuulivoiman osalta Euroopassa koko elinkaari huomioiden tuoreen YK:n tutkimuksen mukaan).

[8] Kaasuvoimalaitoksen rakentamiseen suunnattujen investointien takaisinmaksuaika on yleensä yli 10 vuotta (9–17 vuotta useissa Pohjois-Amerikan osavaltioissa). Kaasuvoimalat toimivat Euroopassa keskimäärin 25-30 vuotta, pisimmillään 40-50 vuotta.

[9] Ks. lisätietoja ydinvoiman vaikutuksesta taksonomian päämääriin kansainvälisen kestävän rahoituksen foorumin raportista ja Euroopan ympäristökeskuksen mietinnästä.

[10] Ks. Elisa Attalin ja Jan Vadermosten kirjoitus.

[11] Ks. Bloombergin artikkeli pääjohtaja Hoyerin mielipiteestä liittyen taksonomiaan.

[12] Ranskalaisen Mirovan toimitusjohtaja on puhunut julkisesti kaasun taksonomiaan sisällyttämistä vastaan. Useita saksalaisia finanssialan toimijoita ja itävaltalainen RBI ovat puhuneet ydinvoiman sisällyttämistä vastaan. Hollantilaiset finanssialan toimijat – kuten Achmea, ABP, ABN, AMRO ja Triodos – Ovat julkaisseet lausunnon molempien energiamuotojen sisällyttämistä vastaan. Tanskalaiset Folkesparekassen ja Merkur Cooperative Bank ovat myös vastustaneet kaasun sisällyttämistä.

[13] Mukaan lukien Pohjoismaisen ympäristömerkin tai ranskalaisen Greenfin-merkin.

[14] Artiklan 9 (kestävää rahoitusta koskevien tietojen raportointiasetuksessa / SFDR-asetuksessa) rahastolla tarkoitetaan rahastoa, jonka “tavoitteena on kestävien sijoitusten tekeminen” tai “tavoitteena on vähentää hiilipäästöjä”.