Fortumin Uniper-harharetken lopputulos on esimerkki fossiilisiin sijoittamisen riskeistä

Hiilivapaan aktiiveja Fortumin plogging tapahtumassa "Unohtuiko omat roskat" kyltin kanssa.
Hiilivapaan aktiiveja Fortumin plogging-tapahtumassa.

Hiilivapaa Suomi -kampanjan kommentti liittyen valtionyhtiö Fortumin tytäryhtiö Uniperin kansallistamiseen Saksan valtion toimesta.

Tänä aamuna (21.9.2022) Fortum ilmoitti myyvänsä koko Uniper-omistuksensa Saksan valtiolle. Näin päättyy Fortumin nelivuotinen harharetki Keski-Euroopan kivihiili- ja kaasumarkkinoille. Fortumin kokonaistappiot Uniper-saagasta ovat 5,6 miljardia euroa.

Fortumin oman kertomuksen mukaan investoinnit fossiiliseen kaasuun ovat olleet järkeviä aina tämän vuoden kevääseen saakka, jolloin Venäjä aloitti brutaalin hyökkäyssodan Ukrainassa. Ympäristöjärjestöt ja suursijoittajat ovat kuitenkin varoitelleet fossiilisiin polttoaineisiin liittyvistä riskeistä jo pitkään. Näihin riskeihin lukeutuvat muun muassa fyysiseen tuotantoon liittyvät riskit sään ääri-ilmiöiden yleistyessä, energiasiirtymään liittyvät nk. “stranded asset” -riskit sekä oikeudelliset riskit, jossa valtiot tai yritykset haastetaan oikeuteen riittämättömistä ilmastotoimista. Elinkelpoisen planeetan tuhoaminen ei ole hyvää bisnestä pitkällä tähtäimellä.

Vaikka Fortumin realisoitunut riski johtuukin riippuvuuden kasvattamisesta autoritääriseen ja ihmisoikeuksia rikkovaan Venäjään, on tässäkin kyseessä fossiilisille polttoaineille ominaisesta riskistä. Ilmastokriisin kiihtyessä fossiiliset polttoaineet ovat aina riskisijoitus.

Uniperin siirtyminen saksalaiseen omistukseen tulee vähentämään huomattavasti Fortumin laskennallisia päästöjä. Olemme pettyneitä, että Fortumin omistuksessa Uniperin fossiilista energiantuotantoa ei ajettu alas tarpeeksi nopeassa tahdissa vaan yhtiön tavoitteena oli jopa kiihdyttää investointeja fossiiliseen kaasuun. Kauniista puheista huolimatta Fortum ei käyttänyt tilaisuuttaan hyväksi nopeuttaakseen energiasiirtymää Euroopassa. Vaikka päästöt nyt poistuvat Fortumin hiilitaseesta, todellisia päästövähennyksiä ei synny.

Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo korosti puheessaan, että “Venäjän hyökättyä Ukrainaan kaasun rooli Euroopassa on muuttunut peruuttamattomasti ja sen mukana myös voimakkaasti kaasuun nojaavan liiketoimintamallin tulevaisuuden näkymät.” Vihdoin siis myös Fortumin johto myöntää fossiilisen kaasun olevan historiaa. Valitettavaa on, että siihen vaadittiin sota Euroopassa.

Tämänpäiväisessä tiedotteessaan Fortum viesti, että se vetäytyy Venäjältä vuoden loppuun mennessä. Vetäytymistä on odotettu keväästä asti. Niin kauan kuin Fortum jatkaa toimintaansa Venäjällä, se tukee sotaa Ukrainassa.

Sen jälkeen, kun Fortum on luopunut Uniperista ja vetäytyy Venäjältä, sillä on todellinen mahdollisuus panostaa uusiutuvaan energiaan Pohjoismaissa. Kampanjamme jääkin valvomaan, että Fortum kirii muita eurooppalaisia energiayhtiöitä ilmastotavoitteissaan. Tulevaisuus on vihreässä siirtymässä, ei fossiilisissa polttoaineissa.

Hiilivapaa Suomi-kampanja