Omistajaohjauksen periaatteiden mukaan valtionyhtiöiden on huomioitava 1,5 asteen tavoite toiminnassaan ja asetettava verrokkiyhtiöihin nähden kunnianhimoiset tavoitteet. Tämä edellyttää, että Fortum ja Uniper luopuvat hiilivoimasta tällä vuosikymmenellä ja alkavat vähentää maakaasun käyttöä sekä Euroopassa että Venäjällä.
Sähkön- ja lämmöntuotanto aiheuttaa noin 30 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä, selvästi enemmän kuin liikenne, maatalous tai mikään muu yksittäinen sektori.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää, että sähkön- ja lämmöntuotannon päästöt (noin 15 miljardia tonnia vuonna 2016) saadaan nopeasti laskuun. Energiajärjestelmä tarvitsee mittavia ja nopeita uudistuksia, jotta fossiilienergiasta päästään eroon ja vähäpäästöiset teknologiat saadaan laajaan käyttöön.
Tämän murroksen toteuttamisessa energiayhtiöillä on keskeinen rooli. Suuria muutoksia tarvitaan myös suomalaisilta energiayhtiöiltä.
Valtionyhtiö Fortum on selvästi perillä fossiilienergian ongelmista ja haluaa omien sanojensa mukaan toimia “puhtaamman maailman puolesta”. Silti yhtiön viimeaikaiset toimet ovat pikemminkin jarruttaneet siirtymää vähäpäästöiseen energiantuotantoon.
Valtionyhtiö Fortum on selvästi perillä fossiilienergian ongelmista ja haluaa omien sanojensa mukaan toimia “puhtaamman maailman puolesta”. Silti yhtiön viimeaikaiset toimet ovat pikemminkin jarruttaneet siirtymää vähäpäästöiseen energiantuotantoon.
Fortumista tuli yksi Euroopan suurimmista saastuttajista, kun se osti lähes puolet saksalaisen energiayhtiö Uniperin osakkeista vuonna 2018. Uniperin liiketoiminta perustuu pitkälti fossiilisiin polttoaineisiin, etenkin hiileen ja maakaasuun. Uniperin päästöt ovat laskeneet viime vuosina, mutta vuonna 2019 Fortum/Uniper oli silti Euroopan kahdeksanneksi saastuttavin hiiliyhtiö. Tämä siitäkin huolimatta, että valtaosa päästöistä tuotettiin Euroopan ulkopuolella: noin puolet Uniperin ja noin 85 prosenttia Fortumin suorista päästöistä oli peräisin Venäjän toiminnoista.
Elokuussa 2020 Fortum omisti 75,01 prosenttia tytäryhtiö Uniperista. Vuonna 2019 yhtiöiden kokonaispäästöt olivat yhteensä 82 miljoonaa tonnia, mikä on huomattavasti enemmän kuin koko Suomen päästöt (52,8 miljoonaa tonnia vuonna 2019).
Sen sijaan että Fortum olisi patistanut Uniperia vähentämään päästöjään, se on tukenut Uniperin uuden Datteln 4 -hiilivoimalan avaamista Saksassa. Fortum on myös puolustanut Uniperia, kun tytäryhtiö on uhkaillut Alankomaita oikeustoimilla uuden hiilikiellon vuoksi.
Fortum kaipaa tiukempaa kuria omistajiltaan
Valtio omistaa Fortumista 50,8 prosenttia. Omistuksen strateginen intressi on sähköntuotannon riittävyyden varmistaminen myös poikkeusolosuhteissa.
Tähän mennessä valtio ei ole vaatinut Fortumia sopeuttamaan toimiaan omistajaohjauksen päivitettyihin periaatteisiin. Vaikka periaatteiden mukaan valtionyhtiöiden on huomioitava 1,5 asteen tavoite toiminnassaan, valtio-omistaja vastusti tavoitteen kirjaamista Fortumin yhtiöjärjestykseen viime kevään yhtiökokouksessa heikoin perustein.
Useat kansainväliset sijoittajat ovat vaatineet Fortumia luopumaan hiilivoimasta ja selittämään, miten yhtiön toiminta sopii yhteen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa. Maailman suurin omaisuudenhoitoyhtiö BlackRock äänesti Fortumin yhtiökokouksessa hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vastuuvapauden myöntämistä vastaan, koska yhtiö oli kasvattanut hiiliriskejään.
Valtio-omistajan on varmistettava, että uusi strategia on omistajaohjauksen periaatteiden mukainen ja sisältää suunnitelman toiminnan sopeuttamisesta 1,5 asteen tavoitteeseen.
Valtiolta tarvitaan aktiivista omistajaohjausta, jotta Fortum tekee tarvittavat muutokset liiketoimintaansa. Tämä on tärkeää varsinkin lähiaikoina, kun Fortum luo uuden yhteisen strategian Uniperin kanssa. Valtio-omistajan on varmistettava, että uusi strategia on omistajaohjauksen periaatteiden mukainen ja sisältää suunnitelman toiminnan sopeuttamisesta 1,5 asteen tavoitteeseen.
Fortum ei ole 1,5 asteen polulla
Hiili on kaikista fossiilisista polttoaineista saastuttavin. Climate Analytics -järjestön IPCC:n skenaarioihin perustuvien laskelmien mukaan 1,5 asteen tavoite edellyttää, että hiilivoimasta luovutaan OECD-maissa vuoteen 2030 mennessä ja Venäjällä vuoteen 2031 mennessä.
Fortumin ja Uniperin nykyiset suunnitelmat eivät noudata 1,5 asteen aikataulua. Fortum ei ole määritellyt aikataulua hiilen alasajolle Venäjällä tai Puolassa, vaikka näissä maissa tapahtuu 80 prosenttia yhtiön kivihiilen käytöstä. Suomessa yhtiö luopuu hiilivoimasta vuonna 2025, kun Suomenojan voimalassa Espoossa lopetetaan kivihiilen käyttö.
Uniper käynnisti uuden Datteln 4 -hiilivoimalan tänä vuonna suuresta vastustuksesta huolimatta. Yhtiö on ilmoittanut luopuvansa hiilivoimasta Saksassa vasta vuoteen 2038 mennessä, kahdeksan vuotta myöhemmin kuin 1,5 tavoite edellyttää. Myöskään Uniper ei ole ilmoittanut, milloin se sulkee hiilivoimalansa Venäjällä. Ainakin Berezovskaya-hiilivoimalan toimintaa aiotaan jatkaa 2040-luvulle asti.
Uniper ilmoitti uudessa strategiassaan maaliskuussa 2020, että se pyrkii tekemään toiminnastaan Euroopassa hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä. Käytännössä tavoite koskee vain noin puolta yhtiön päästöistä, sillä tavoitteen ulkopuolelle jää kaikki Venäjällä sijaitseva toiminta, joka perustuu kaasu- ja hiilivoimaan, sekä scope 3 -päästöt, kuten polttoaineiden tuotannon päästöt.
Edes Euroopassa Uniperin suunnitelmat eivät ole riittäviä. Yhtiö tavoittelee hiilineutraaliutta kyseenalaisin keinoin, esimerkiksi turvautumalla hiilidioksidin talteenottoon ja mahdollisesti kompensoimalla päästöjä. Helmikuussa 2020 se myi enemmistöosuutensa Schkopau-ruskohiilivoimalassa Saksassa Saale Energielle (tsekkiläisen EPH:n tytäryhtiö) vähentääkseen portfolionsa hiili-intensiivisyyttä. Ilmaston kannalta voimaloiden myyminen eteenpäin on väärä ratkaisu, sillä se ei vähennä päästöjä.
Edelläkävijät hankkiutuvat vauhdilla eroon hiilestä
Koronakriisi on vähentänyt hiilen kysyntää merkittävästi, ja alkuvuoden aikana uusiutuvilla tuotettiin EU:ssa ensimmäistä kertaa enemmän sähköä kuin fossiilisilla. Hiilen alamäki oli kuitenkin alkanut jo ennen kriisiä: hiilen käyttö sähköntuotannossa laski kolme prosenttia vuonna 2019, Euroopassa jopa 24 prosenttia. Muutokseen on vaikuttanut muun muassa muiden energialähteiden kilpailukyvyn paraneminen, tiukentuva lainsäädäntö ja sijoittajien muuttuvat asenteet.
Tanskalainen energiayhtiö Ørsted on innoittava esimerkki siitä, miten yhtiöt voivat siirtyä nopeasti pois fossiilienergiasta. Yhtiö on vähentänyt hiilen kulutusta 91 prosenttia vuosina 2006–2019 ja sitoutunut luopumaan hiilestä kokonaan vuoteen 2023 mennessä.
Ørsted aikoo saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2025 mennessä (scope 1 ja 2) sekä tuotantoketjussaan ja energiakaupassa (scope 3) vuoteen 2040 mennessä. Aikataulu on kunnianhimoinen. On kuitenkin ongelmallista, ettei yhtiö sulkenut öljy- ja kaasutuotantoaan Tanskassa vaan myi sen eteenpäin.
Espanjalainen energiajätti Iberdrola on sulkenut 15 hiilivoimalaa vuoden 2001 jälkeen ja ilmoittanut sulkevansa viimeiset kaksi hiilivoimalaa tänä vuonna. Yhtiö on luvannut vähentää päästöjä 20 prosenttia vuosina 2017–2030. Hiilineutraali se aikoo olla vasta vuonna 2050.
Helsingin energiayhtiö Helen luopuu kivihiilestä vuoteen 2029 mennessä, jolloin Suomen kivihiilikielto tulee voimaan. Nykyään Helenin energiasta noin puolet tulee kivihiilestä, mutta yhtiön suunnitelma on korvata hiilivoimaa lämpöpumpuilla, energian varastoinnilla ja uudella biolämpölaitoksella. Helen pyrkii tekemään energiantuotannostaan hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi se aikoo vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia ja kompensoida loput.
Hiilivoiman alasajoa tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että monet yhtiöt, mukaan lukien Ørsted ja Helen, ovat korvanneet tai aikovat korvata hiilienergiaa bioenergialla. Fossiilisten korvaaminen bioenergialla voi olla ilmaston kannalta hyödyllistä ainoastaan, kun käytetään kestävyyskriteerit täyttäviä, nopeakiertoisia biomassajakeita. Euroopan tiedeakatemioiden yhteistyöjärjestö EASAC on varoittanut, että hiilen korvaaminen metsäbiomassalla voi lisätä hiilidioksidipäästöjä lyhyellä aikavälillä ja kiihdyttää ilmastonmuutosta entisestään.
| Yhtiö | Liikevaihto 2019 mrd. euroa | Hiilivoiman alasajo | Hiilineutraalius |
|---|---|---|---|
| Fortum/Uniper | 71,2 | Suomessa 2025, muuten aikataulu puuttuu tai noudattaa kunkin maan kansallista lainsäädäntöä | Fortum: Ei omaa tavoitetta, tukee EU:n tavoitetta olla hiilineutraali 2050 Uniper: 2035 Euroopassa (scope 1, 2) |
| Ørsted | 9,1 | 2023 | 2025 (scope 1), 2040 (scope 2, 3) |
| Iberdrola | 36,4 | 2020 | 2050 (scope ei ilmoitettu) |
| Helen | 0,9 | 2029 (noudattaa kansallista lainsäädäntöä) | 2035 (scope 1, 2, 3) |
Investoinnit maakaasuun ovat kestämättömiä
Fortum ja Uniper ovat korostaneet maakaasun tärkeyttä energiasiirtymässä. Vuonna 2019 Fortumin sähköntuotannosta 37 prosenttia ja lämmöntuotannosta 59 prosenttia käytti maakaasua. Uniperin kapasiteetista noin puolet on kaasussa, ja yhtiö suunnittelee mittavia investointeja kaasuinfrastruktuuriin, esimerkiksi uutta nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalia Saksan Wilhelmshaveniin.
Maakaasun polton aikaiset päästöt ovat noin 60 prosenttia kivihiilen päästöistä. Lisäksi tuotantoketjun eri vaiheissa (poraus, käsittely, jakelu ja käyttö) syntyy metaanipäästöjä, jotka lämmittävät ilmakehää erittäin voimakkaasti.
Pariisin ilmastosopimuksen mukainen 1,5 asteen tavoite edellyttää, että vuoteen 2050 mennessä energiasektorin päästöt on saatava globaalisti nollaan. Se tarkoittaa, että hiilen ja öljyn käytöstä luovutaan täysin ja että valtaosa ilman talteenottoteknologiaa käytetystä kaasusta korvataan päästöttömällä energialla. Euroopassa aikataulu on vielä tiukempi: ympäristöjärjestö CAN Europen mukaan EU-maiden tulee luopua fossiilisen kaasun käytöstä vuoteen 2035 mennessä, jotta EU voi olla hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä.
Energiayhtiöiden on siis valmistauduttava myös maakaasun alasajoon. Uudessa strategiassa Fortumin ja Uniperin on julkaistava selkeä suunnitelma siitä, miten ja milloin ne aikovat luopua maakaasusta.
Energiayhtiöiden on siis valmistauduttava myös maakaasun alasajoon. Uudessa strategiassa Fortumin ja Uniperin on julkaistava selkeä suunnitelma siitä, miten ja milloin ne aikovat luopua maakaasusta. Erityisen tärkeää on, että yhtiöt sitoutuvat rajoittamaan ja lopulta lopettamaan maakaasun käytön myös Venäjällä. Tuotannon rajoittamista ei voi lykätä liian pitkälle, sillä IPCC:n P1-skenaarion mukaan kaasusta aiheutuvien päästöjen on pudottava jo tällä vuosikymmenellä 9–39 prosenttia (Päästövähennyksen tarkka koko riippuu siitä, mitä 1,5 asteen polkua katsotaan).
Maakaasu voi olla kivihiiltä parempi vaihtoehto lyhyen siirtymäkauden polttoaineeksi mutta vain alueilla, joilla on valmis kaasuverkko. Uutta kaasuinfrastruktuuria ei pidä rakentaa. EU:n olemassa oleva kaasuinfrastruktuuri on riittävä kaikille EU:n tuleville skenaarioille, jopa äärimmäisten toimintahäiriöiden aikana tai jos kaasun kysyntä ennusteiden vastaisesti kasvaisi. Uuden infrastruktuurin riski on, että se lukitsee energiapolitiikan kaasuun aivan liian moneksi vuodeksi.
Fortumille saatava kunnianhimoiset tavoitteet
Omistajaohjauksen periaatepäätöksen mukaan valtionyhtiöiden on omaksuttava verrokkiyhtiöihin nähden kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Jos käytetään Ørstedia, Iberdrolaa ja Heleniä verrokkiyhtiöinä, on selvää, että Fortumin on toteutettava hiilen alasajo 2020-luvulla. Tämä aikataulu olisi linjassa myös 1,5 asteen tavoitteen kanssa. Aikataulun tulee koskea liiketoimintaa sekä Euroopassa että Venäjällä. Näin tiukka aikataulu edellyttää, että toimet hiilestä luopumiseksi aloitetaan viivyttelemättä.
Fortumilta vaaditaan erityistä kunnianhimoa siinä, että se ei myy hiilivoimaloita eteenpäin toisin kuin monet muut energiayhtiöt. Myymällä voimalat Fortum ja Uniper pesisivät omat kätensä hiilestä mutta antaisivat muiden jatkaa hiilen polttamista.
Samalla on tärkeää, että Fortum ja Uniper vähentävät maakaasun käyttöä ja luovat suunnitelman sen alasajolle. Lisäinvestointeja kaasuinfrastruktuuriin ei tule tehdä, jotta siirtymäkausi kaasusta päästöttömään energiaan pysyy tarpeeksi lyhyenä.
Voimaloiden myymisen ja mittavien päästökompensaatioiden sijaan Fortumin tulee vähentää absoluuttisia päästöjä ilmastotieteen vaatimassa aikataulussa, ajaa hiilivoima alas tällä vuosikymmenellä sekä rajoittaa maakaasun käyttöä.
On hienoa, jos Fortum sitoutuu tekemään toiminnastaan hiilineutraalia esimerkiksi vuoteen 2035 mennessä Suomen kansallisen tavoitteen mukaisesti. Tarkkaa ajankohtaa tärkeämpää on kuitenkin se, millä konkreettisilla muutoksilla tavoitteeseen aiotaan päästä. Voimaloiden myymisen ja mittavien päästökompensaatioiden sijaan Fortumin tulee vähentää absoluuttisia päästöjä ilmastotieteen vaatimassa aikataulussa, ajaa hiilivoima alas tällä vuosikymmenellä sekä rajoittaa maakaasun käyttöä. Näitä toimia myös valtio-omistajan on vaadittava, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet voivat toteutua käytännössä.
Hallitus linjasi huhtikuussa 2020, että valtionyhtiöiden tulee asettaa itselleen verrokkiyhtiöihin verrattuna kunnianhimoiset tavoitteen ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden suojaamiseksi. Kansalaisjärjestöjen blogisarjassa nostetaan esiin mahdollisia verrokkeja ja pohditaan, millaisia toimia valtionyhtiöiltä tulee vaatia. Lue sarjan muut kirjoitukset Finnairista, Vaposta, Kemijoki-yhtiöstä ja Nesteestä.