Kestävätkö suomalaisten suursijoittajien hiilipolitiikat päivänvaloa?

Suomessa institutionaalisilla sijoittajilla on ollut kohtuullisen vihreä maine. Hiilisijoituksia rajoittavien käytäntöjen eli hiilipolitiikkojen osalta suomalaiset eivät kuitenkaan loista: yksikään suomalainen suursijoittaja ei saa kansainvälisessä vertailussa puhtaita papereita ja parhaallekin pistesijalle ponnistava rahoitusinstituutio jää kauas suositustasosta sekä kansainvälisestä kärjestä. Lue lisää ”Kestävätkö suomalaisten suursijoittajien hiilipolitiikat päivänvaloa?”

Ympäristö­järjestöt vaativat ilmasto­kestävää omistaja­ohjauspolitiikkaa

Mielenosoitus Niederaussemin ruskohiilivoimala
Mielenosoitus Niederaussemin ruskohiilivoimalalla Saksassa 22. tammikuuta 2019.

Valtion omistajaohjausperiaatteet päivitetään syksyn 2019 aikana. Rinteen hallituksella on mahdollisuus osoittaa, että sen ilmasto- ja luonnon monimuotoisuustavoitteet ohjaavat myös valtionyhtiöiden, kuten Fortumin toimintaa. Viisi ympäristöjärjestöä kirjoitti kirjeen omistajaohjauksesta vastaavalle ministerille Sirpa Paaterolle ja ilmasto- ja energiapoliittiselle ministerityöryhmälle. Lue lisää ”Ympäristö­järjestöt vaativat ilmasto­kestävää omistaja­ohjauspolitiikkaa”

Vastine Ilmariselle: kivihiilipolitiikan selkeyttämisestä pisteitä, mutta Fortumin fossiilisten polton tukeminen edelleen ongelma

Mielenosoitus Niederaussemin ruskohiilivoimala
Mielenosoitus Niederaussemin ruskohiilivoimalalla Saksassa 22. tammikuuta 2019.

Nostimme Ilmarisen ilmastokompastelijasta ilmastotsemppariksi: yhtiö on selventänyt kivihiilipolitiikkaansa ja luopunut RWE:stä, mutta tukee silti edelleen Fortumin fossiilisen energian polttoa. Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki ja Hiilivapaa Suomi-kampanjan koordinaattori Vera Kauppinen vastaavat Ilmarisen blogikirjoitukseen.

Ympäristöjärjestöt julkaisivat 18. heinäkuuta 2019 analyysin suomalaisten sijoittajien kivihiilipolitiikoista. Saimme työeläkevakuuttaja Ilmariselta vastauksen blogin muodossa. Kiitämme Ilmarista vastauksesta ja toivomme myös muiden sijoittajien kommentoivan omia tuloksiaan. Blogissa todetaan, että Ilmarinen on luopunut osakeomistuksista yrityksessä, joka datavirheestä johtuen oli osana salkkua. Oletamme Ilmarisen viittaavan tässä yhteydessä Euroopan saastuttavimpaan energiayhtiöön RWE:hen. Tämän lisäksi Ilmarinen kirjoittaa, että kestävän kehityksen salkkuun ei hyväksytä yhtiöitä, joiden liiketoiminnasta osa jarruttaa olennaisesti SDG-tavoitteiden saavuttamista. Olimme kritisoineet Ilmarista nimenomaan tästä1 ja asian selvittyä voimme luopua kritiikistämme.  Lue lisää ”Vastine Ilmariselle: kivihiilipolitiikan selkeyttämisestä pisteitä, mutta Fortumin fossiilisten polton tukeminen edelleen ongelma”

Suomalaisten institutionaalisten sijoittajien hiilisijoitukset puntarissa

Mielenosoitus Niederaussemin ruskohiilivoimala
Mielenosoitus Niederaussemin ruskohiilivoimalalla Saksassa 22. tammikuuta 2019.

Suomessa institutionaalisilla sijoittajilla on kohtuullisen hyvä maine ja monet suursijoittajat ovat pärjänneet esimerkiksi ilmastoriskien hallintaa vertailevissa Asset Owner Disclosure Projectin (AODP) listauksissa hyvin. Mutta miten on hiilipolitiikan laita? Kohtaavatko Suomen suurimpien eläkevakuutusyhtiöiden ja pankkien politiikat Europe Beyond Coal -suositusten tason? Suuntaa antavana asteikkona on käytetty Hiilivapaa Suomen eduskuntavaalikampanjasta tuttua kiltteysmittaria ja yritykset ovat valikoituneet merkittävyyden mukaan. Arvio ei kata koko markkinaa.

Yksikään sijoittaja ei ansainnut korkeinta mahdollista Ilmastosankari-arviota. Arvio perustuu salkun avoimesti raportoituun yrityskatalogiin ja hiilipolitiikan kattavuuteen. Sijoitusta on laskettu, mikäli toiminnassa on huomattavia rikkomuksia tai viherpesua. Luettelemme sijoittajat huonoimmasta parhaimpaan. Lue lisää ”Suomalaisten institutionaalisten sijoittajien hiilisijoitukset puntarissa”

Suomalaisten eläkejättien tehtävä ryhtiliike hiilipolitiikassaan

Ende Gelände
Mielenosoittajia saksalaisella hiilikaivoksella kesäkuussa 2019. Kuva: Sebastian Lipp / Ende Gelände, CC BY-NC 2.0

Heinäkuun blogissa Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki arvioi suomalaisten eläkeyhtiöiden ja pankkien kivihiilipolitiikkaa. Suomalaisten eläkevarat vastasivat vuonna 2018 reilusti yli kolme kertaa koko Suomen valtion vuosibudjettia, ja sijoitusten joukossa on edelleen fossiilisten polttoaineiden käyttöä edistäviä yhtiöitä. Varsinkin hiilen suhteen aika on kortilla: Euroopassa tupruttelun olisi lakattava viimeistään vuonna 2030 ja muualla maailmassa 2040. Miten eläkeyhtiöt ja pankit pärjäävät verrattuna kansainväliseen eturintamaan? Kuinka paljon eläkevarojamme on edelleen kiinni kivihiilessä vaikeuttaen ilmastonmuutoksen hillintää? Lue lisää ”Suomalaisten eläkejättien tehtävä ryhtiliike hiilipolitiikassaan”

Sijoittajien on vaadittava Fortumilta vastuullisuutta

Kuva: Hiilivoimala Saksassa / Patrick Pekal, CC BY 4.0

Hyvä Fortumin sijoittaja,

Hiilivapaa Suomi -kampanja ja suomalainen kansalaisyhteiskunta on syvästi huolissaan energiayhtiö Fortumin toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Olette merkittävä Fortumin osakkeenomistaja ja siksi pyydämme teitä huomioimaan alla olevat pyyntömme.

Saksan ”hiilikomissio” (Kommission ”Wachstum, Strukturwandel und Beschäftigung”) julkaisi hiljattain hiilivoimasta luopumista koskevan odotetun raporttinsa, jossa esitetään, että 12,5 gigawatin verran hiilivoimaloita suljetaan vuoteen 2022 mennessä ja hiilen käyttö energiantuotannossa lopetetaan vuoteen 2038 mennessä, mahdollisesti vuoteen 2035 mennessä. Saksan hallitus on käynnistänyt prosessin, jolla hiilivoimasta luopuminen kirjataan lainsäädäntöön hiilikomission raportin pohjalta. Tällä on suuri merkitys yrityksille, joilla on hiilivoimaloita Saksassa. Fortumilla tulee olemaan keskeinen asema asiassa, sillä se omistaa 49,9 % Uniperista – ja jatkossa todennäköisesti vielä enemmän. Lue lisää ”Sijoittajien on vaadittava Fortumilta vastuullisuutta”