Hiilivapaat leffassa – Mitä ilmasto ei voi muuttaa?

Docpointin ohjelmistossa oli tänä vuonna ilmastoaktivismiaiheinen How to Let Go of the World and Love All the Things Climate Can’t Change, jonne suuntasimme kampanjaporukalla. Dokumentin ohjaaja Josh Fox on ollut mukana voittamassa paikallista taistelua öljy-yhtiötä vastaan kotipaikkakunnallaan ja ehtinyt jo tuudittautua suloiseen elämään, johon sisältyy useita voitontansseja läheisessä joessa sen pelastumisen kunniaksi.

Hän kuitenkin päätyy New Yorkiin dokumentoimaan Sandy-supermyrskyn hävityksen jälkiä. Lukuisilta ilmastoasiantuntijoilta hän kuulee kaikilta saman viestin: jos emme toimi nopeasti, sivilisaatio sellaisena kuin sen tunnemme on tulossa tiensä päähän. Aikaikkuna on sulkeutumassa ja kynnys, jonka jälkeen vaikutusmahdollisuutemme katoavat on ylittymässä todennäköisesti aiemmin kuin voisimme kuvitella.

Ahdistaako? Ainakin Foxia ahdistaa. Muutaman kissavideon rentoutavan vaikutuksen jälkeen hän ei kuitenkaan suostu lamaantumaan. Sen sijaan hän haluaa etsiä sen, mitä ihmisyydestä ja inhimillisyydestä säilyy silloinkin kun olosuhteet ovat sietämättömät. Hän etsiytyy seuduille, joiden asukkaat koteineen ovat tai tulevat olemaan ilmastonmuutoksen ensimmäisiä uhreja.

Perun sademetsissä vapaaehtoiset jäljittävät huonokuntoisten öljyputkien vuotoja ja löytävät öljy-yhtiön työntekijät farkuissa ja muovihanskoissa kauhomassa myrkkyöljyä ämpäreillä maastosta. Saarivaltioiden rantaviivat vetäytyvät ja Pekingissä kansalainen tarvitsee happinaamarin ulkona liikkuessaan, jos ilmansaaste-applikaatio vilkuttaa punaista, niin kuin yleensä vilkuttaa. Alkuperäiskansat ovat ilmastotaistelun etujoukoissa. Kun vastustajana on globaali fossiilinen teollisuus, resurssien suunnaton epäsuhta visualisoituu mielenosoittajien yrittäessä estää öljytankkerin liikkeellelähdön kanoottimielenosoituksella.

Elokuvateatterista poistuessa olo ei kuitenkaan ole lannistettu. Banjoa soittava ja tanssikavereita ympäri maailman löytävä Fox saa viestinsä välitettyä: masentavampaa olisi jäädä sohvalle makaamaan! Maailman pelastaminen vie aikansa ja voi hyvinkin olla mahdotonta. Maailma on kuitenkin aika uskomaton paikka, pelastamisen arvoinen. Ja ihmiset siellä – rohkeat, tanssivat, uhmakkaat ja ovelat – tekevät siitä vielä astetta paremman.

Kuntavaaleissa on puhuttava energiasta

(Julkaistu Helsingin Sanomissa 29.1.2017)

Pääkirjoituksessa (HS 26.1.) kirjoitettiin ilmastonmuutoksen etenemisestä: maapallo on nyt ennätyslämmin, ja ennätykset ovat rikkoutuneet kolmena vuonna peräkkäin. Kirjoitus totesi myös aivan oikein, että hillintätoimien vauhti on ­ollut riittämätön.

Suomessa on tuudittauduttu ajatukseen siitä, että teemme jo riittävästi ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Todellisuudessa meidän ja koko maailman ­täytyy kiristää päästövähennysten tahtia huomattavasti, jos ­haluamme välttyä muutoksen pahimmilta seurauksilta.

Suurin osa Suomen ilmastopäästöistä syntyy energiantuotannosta ja -kulutuksesta, joten kiireellisintä on saada muutos niiden suuriin päästöihin. Suomen lukuisat fossiili- ja turve­voimalat on korvattava energia­tehokkuudella ja päästöttömällä uusiutuvalla energialla. Vastuu muutoksesta on etenkin ener­giayhtiöillä ja niiden usein kunnallisilla omistajilla.

Varsinkin pääkaupunkiseudulla nykyinen tilanne on surullinen, sillä sekä Helsinki, Vantaa että Espoo tuottavat yhä suuren osan kaukolämmöstään kivihiilellä. Korvaavia teknologioita ja energialähteitä on kyllä olemassa – kyse on valinnoista ja ­poliittisesta tahdosta.

Tulevan kunnanvaltuusto­kauden 2017–2021 aikana tehtävät päätökset ratkaisevat, sulkeutuvatko ilmastoa lämmittävät voimalaitokset ajoissa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. ­Lähivuosien energiapäätösten pitäisi olla tämän kevään kuntavaalien kärkiteemojen joukossa.

Tästä vastuu on myös medialla: puolueet ja ehdokkaat on haastettava kertomaan, mitä he aikovat tehdä aikamme suurimman ympäristöuhkan ratkaisemiseksi omassa kunnassaan.

Hanna Hakko
kampanjakoordinaattori
Hiilivapaa Suomi -kampanja

Hiilivapaa Suomi -kampanja saavutti paljon vuonna 2016

Vuoden ollessa loppumassa on aika summata Hiilivapaa Suomi -kampanjan aikaansaannoksia.

Vuosi laitettiin alkuun isossa kampanjatapaamisessa, jossa aktiivit ympäri Suomen kouluttautuivat energia-asioissa ja suunnittelivat kampanjan toimintaa. Vuoden alussa lähtivät käyntiin paikallisryhmät Vantaalla, Espoossa ja Tampereella. Lisäksi kampanjassa toimivat viestintä- ja varainhankintaryhmä.

Helmikuussa kampanja otti vastaan pipolätkäturnauksia järjestävän Pond Hockey ry:n 4 444€ lahjoituksen hiilivoimaloiden kaatamiseksi. Sittemmin kampanjaa ovat rahoittaneet yksityiset ihmiset, joiden lahjoitukset ovat mahdollistaneet kampanjan pyörittämisen.

Alkuvuosi sujui pitkälti kampanjan valmistelun ja taustatyön tekemisen merkeissä: nettisivuja valmisteltiin, teetettiin kampanjamateriaaleja, perehdyttiin kampanjakaupunkien energiantuotannon ja päätöksenteon tilanteisiin. Jatkoimme myös aktiiviemme kouluttamista: keväällä kokoonnuimme Tampereelle syventämään energiaosaamistamme entisestään.

Keväällä kampanja osallistui mm. Sosiaalifoorumiin järjestämällä työpajan energiademokratiasta, sekä Maailma Kylässä -festivaaleille, jossa äänestytyimme kävijöitä siitä, mikä Suomen lukuisista fossiilivoimaloista pitäisi sulkea seuraavaksi. Moni kävijä yllättyi nähdessään kampanjan tuottaman kartan hiili- ja turvevoimaloiden täyttämästä Suomesta.

Vuoden mittaan Suomen kivihiilipolitiikka on herättänyt kiinnostusta myös maamme rajojen ulkopuolella. Kampanja onkin mukana No Coal -verkostossa, jossa eri maiden hiilikampanjoitsijat jakavat kokemuksiaan vaikuttamisesta. Osallistuimme keväällä kutsuttuna verkoston tapaamiseen. Kampanjalla on myös pieni kansainvälinen ryhmä, ja Espoon paikallisryhmä on toiminut osittain englanniksi, jotta suomenkielentaito ei jäisi kiinnostuneille esteeksi kampanjaan osallistumiselle.

Kampanja käynnisti tänä vuonna kampanjakaupungeissaan myös päätöksentekijöiden lobbaamisen. Erityisen hienoa tulosta työ on tuottanut Espoossa, jossa valtuusto päätti kampanjan ehdotuksen pohjalta, että kaupunki peräänkuuluttaa energiantuotannosta vastaavaa Fortumia esittämään konkreettisen suunnitelman siitä, millä käytännön ratkaisuilla se etenee Espoossa kohti hiilivapaata energiantuotantoa jo seuraavien vuosien aikana. Myös muissa kaupungeissa kampanja on saanut positiivista vastakaikua ehdotuksilleen.

Kampanjan isompia ponnistuksia ovat olleet Tampereella, Espoossa ja Vantaalla järjestetyt keskustelutilaisuudet, joissa kampanjan aktiivit, asiantuntijat, energiayhtiöt ja päättäjät ovat keskustelleet energiatuotannon uudistustarpeista. Vantaan tilaisuudessa Vantaa Energia julkistikin suunnitelmansa hiilen ja kaasun käytön puolittamiseksi lähivuosina. Espoossa Fortum kertoi myös suuntaavansa eroon hiilestä. Suunta on oikea – mutta valitettavasti vauhti ei vielä ole sillä tasolla, jolla sen ilmastotieteen mukaan tulisi olla. Lisäksi monien yhtiöiden suunnitelmissa painottuu liiallisesti metsäenergia. Kampanja onkin tänä vuonna pitänyt aktiivisesti esillä energiatehokkuuden tärkeyttä sekä uusia, päästöttömiä uusiutuvan lämmön tuotantotapoja.

Myös taiteellisempaa otetta kampanjointiin on kokeiltu Vantaalla, jossa kampanja järjesti yhdessä flashmobin Tanssikeskus Zodiakin kanssa Myyrmäen Taiteiden yössä. Vantaalla on syksyn mittaan pyörinyt myös lukupiiri.

Loppuvuodesta kampanja on osallistunut myös kansallisen tason keskusteluun, kun hallitus julkisti uuden energia- ja ilmastostrategiansa. Hiilivapaa Suomi piti hallituksen aikeita kivihiilen käytön kieltämiseksi kannatettavana, mutta täysin riittämättömänä toimena hiilenpolton vähentämiseksi. Kieltosuunnitelmaan nojautuva strategia ei esittele selkeitä, jo lähivuosina vaikuttavia uusia ohjauskeinoja, jotka vauhdittaisivat hiilenpolton vähentämistä. Nykyinen hallitus vieläpä myöhäisti päätöksellään edellisen hallituksen asettamaa takarajaa hiilestä luopumiselle. Koska kansallisen tason politiikka ei ole tuomassa tarvittavaa vauhtia ja konkretiaa hiilen ja turpeen alasajoon, paikalliselle työlle fossiilivoimaloiden korvaamisen vauhdittamiseksi on edelleen huutava tarve.

Hiilivapaa Suomi -kampanja onkin laajentunut vuoden aikana. Uudet ryhmät ovat alkamassa Turussa ja Jyväskylässä, ja myös Helsingissä toiminta on tarkoitus käynnistää uudestaan. Lisäksi tulevissa kuntavaaleissa kampanja aikoo mm. analysoida koko maan ehdokkaiden vaalikonevastauksia. Myös kampanjakoalitio on laajentunut: nyt mukana ovat Maan ystävien lisäksi Luonto-Liitto, Changemaker, Ilmastovanhemmat, 350 Suomi, Kepa, Energiaremontti ja YK-nuoret.

Toiminnan laajuudesta huolimatta kampanja on pyörinyt pienillä resursseilla: vuonna 2016 kampanjalla on ollut yksi osa-aikainen työntekijä. Kampanja ei olisi voinut toimia tässä laajuudessa ilman kymmenien vapaaehtoisten sitoutunutta osallistumista – suuri kiitos kaikille teille tärkeästä työstänne! Lisäksi kiitos kuuluu kampanjaa tukeneille Mesenaateille ja muille lahjoittajille, joiden tuella mahdollistetaan ensi vuoden toimintamme kuntavaaleissa.

Loppuvuonna kampanjaan voi vielä osallistua lahjoittamalla Valkeaa joulua -keräykseemme. Ensi vuoden alussa järjestämme taas isomman kampanjatapaamisen, johon myös uudet toiminnasta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita. Kannattaa siis jo nyt laittaa kalenteriin 21.1. ja ilmoittautua Facebook-tapahtumaan!

Vuosi 2017 on kampanjalle tärkeä vuosi. Huhtikuun 9. päivänä järjestettävissä kuntavaaleissa valittavat päättäjät ovat paljon vartijoina: heidän päätöksistään riippuu, saadaanko Suomi vapautumaan fossiilivoimaloista sellaisessa aikataulussa, joka ilmastotutkijoiden mukaan on tarpeen ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Haluatko varmistaa kanssamme, että Suomi vapautuu hiilestä? Tee uudenvuodenlupaus jolla on merkitystä ja ilmoittaudu mukaan tekemään yhtä Suomen vaikuttavimmista ilmastokampanjoista!

Tiedote: Hallituksen energia- ja ilmastostrategia osoittaa piittaamattomuutta ilmastonmuutosta kohtaan

Ei hiilelle, ei turpeelle -mielenilmaus 30.11.2016. Kuvaaja: Tuuli Hongisto.

Vapaa julkaistavaksi 30.11.

Hiilivapaa Suomi -kampanja kritisoi eduskunnassa 30.11. käsiteltävää hallituksen energia- ja ilmastostrategiaa välinpitämättömyydestä ilmastonmuutoksen etenemistä kohtaan. Torstaina 24.11. julkaistu strategia ei sisällä riittäviä avauksia uusista ohjauskeinoista, jotka johtaisivat päästöjen laskuun tarvittavalla vauhdilla.

Suomi on osana muuta maailmaa sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksessa tavoittelemaan ilmaston lämpenemisen rajoittamista alle 1,5 asteeseen. Arvostetun Potsdamin ilmastotutkimuslaitoksen mukaan Pariisin tavoitteet tarkoittavat käytännössä sitä, että hiilen polton pitäisi loppua kaikkialla maailmassa jo vuonna 2025. [1] Tavoite on monille maille erittäin haastava, ja sen saavuttaminen edellyttää teknologisesti edistyksellisempien maiden edelläkävijyyttä. Hiilivapaa Suomi -kampanjan mukaan käytännössä Suomessa hiilen poltosta olisi pystyttävä luopumaan siis lähempänä vuotta 2020.

Hiilivapaa Suomi -kampanja pitää hallituksen aikeita kivihiilen käytön kieltämiseksi kannatettavana, mutta täysin riittämättömänä toimena hiilenpolton vähentämiseksi.  Kieltosuunnitelmaan nojautuva strategia ei esittele selkeitä, jo lähivuosina vaikuttavia uusia ohjauskeinoja, jotka vauhdittaisivat hiilenpolton vähentämistä. Nykyinen hallitus vieläpä myöhäisti päätöksellään takarajaa hiilestä luopumiselle: edellisen hallituksen energia- ja ilmastostrategian tavoiteaika hiilestä luopumiselle oli vuosi 2025. [2]

“Näyttää siltä, että hallitus on tekemässä lupauksia lähinnä oman toimikautensa ulkopuolelle.  Konkreettisia lisätoimia hiilenpolton alasajamiseksi tarvitaan nyt, ei vasta yli vuosikymmenen päästä”, toteaa Hiilivapaa Suomi -kampanjan koordinaattori Hanna Hakko.

Hiilivapaa Suomi -kampanja on myös tyytymätön hallituksen turvelinjaan. Vaikka turpeen käyttäminen energiantuotannossa aiheuttaa kivihiilen tasoiset ilmastopäästöt [3], strategiaan ei ole kirjattu selkeitä suuntaviivoja sen käytön vähentämiseen, vaan linjaukset pyrkivät verotuksella turpeen kilpailukyvyn säilyttämiseen.

“Strategian turvelinja vesittää hallituksen ilmastotavoitteiden uskottavuuden. Jos hallitus olisi tosissaan ilmastonmuutoksen torjumisessa, energia- ja ilmastostrategiassa olisi selvät tavoitteet ja ohjauskeinot myös turpeenpolton lopettamiselle”, sanoo kampanjakoordinaattori Hakko.

Strategian näkemys fossiilisten polttoaineiden korvaajista on niin ikään näköalaton. Strategian mukaan fossiilisia polttoaineita korvataan ensisijaisesti metsähakkeella ja metsäteollisuuden sivutuotteilla. Hiilivapaa Suomi -kampanja huomauttaa, että vaikka bioenergia voi olla maltillinen osa energiapalettia esimerkiksi talvien lämmöntarpeen kattamiseksi lähivuosikymmeninä, kaiken fossiilisen energian korvaamiseen se ei ole ilmaston tai luonnon kannalta kestävä ratkaisu. On myös kyseenalaista riittääkö metsäenergia kaikille nyt suunnitelluille käyttökohteille.

Kampanjan mielestä bioenergian sijaan etusijalle tulee nostaa energiatehokkuuden parantaminen ja aidosti päästöttömät uusiutuvat lähteet, kuten geoterminen energia, suuret lämpöpumput, kiinteistökohtaiset maa- ja ilmalämpöpumput, hukkalämmön talteenotto ja aurinkolämpö yhdistettynä lämmön kausivarastointiin, yhteisöenergiaratkaisuihin, kaksisuuntaisiin kaukolämpöverkkoihin, älykkääseen kysyntäjoustoon ja muihin uusiin ratkaisuihin.

– –

Hiilivapaa Suomi -kampanja järjesti keskiviikkona 30.11. klo 13–13:30 mielenilmauksen energia- ja ilmastostrategiaan liittyen Pikkuparlamentin edustalla. Tapahtuman osallistujat muodostivat kirjainkylteillä viestin “ei hiilelle, ei turpeelle”.

Kuvia mielenilmauksesta on saatavilla täältä.

Lähteet:

[1] The Guardian 6.8.2016: Scientists warn world will miss key climate target https://www.theguardian.com/science/2016/aug/06/global-warming-target-miss-scientists-warn

[2] Energia- ja ilmastostrategia 2013 http://tem.fi/documents/1410877/2626968/Energia-_ja_ilmastostrategia_2013.pdf/ce0e9b73-f907-454b-b52b-87fa9fa481d2

[3] Suomen Tiedeakatemian kannanotto 2010: Turpeen energiakäytön hyödyt ja haitat http://www.acadsci.fi/kannanottoja/turpeenenergiakaytto.pdf

Lisätiedot:

Hanna Hakko

Kampanjakoordinaattori

044 576 9999

Hiilivapaa Suomi -kampanja toimii kansalaisvaikuttamisen keinoin etenkin paikallistasolla fossiilivoimaloiden korvaamiseksi energiatehokkuudella ja uusiutuvalla energialla. Lisätietoja kampanjan toiminnasta ja linjauksista: http://hiilivapaasuomi.fi/

Kivihiilelle on kestäviä vaihtoehtoja

Taloussivuilla (HS 21.11.) kerrottiin kivihiilen alamäestä ja nostettiin keskusteluun Helsingin Salmisaaren hiilivoimalan kohtalo.

Nykyinen valtuusto päätti Hanasaaren hiilivoimalan sulkemisesta. Jos haluamme tosissamme torjua ilmastonmuutosta, myös Salmisaaren voimala on suljettava. Seuraavan valtuuston täytyy päättää, milloin hiilenpoltto Helsingissä loppuu kokonaan.

Jutun mukaan vaihtoehdot hiilelle ovat vain puu ja turve. Vaihtoehtoja on kuitenkin paljon enemmän: muun muassa energiatehokkuuden parantaminen kiinteistöissä, hukkalämmön talteenotto, geoterminen energia, maa- ja ilmalämpöpumput, aurinkolämpö ja lämmön kausivarastointi. Hiilen ja puun sijaan voimme valita aidosti kestäviä ja kotimaisia teknologioita.

Ansku Holstila
Hiilivapaa Suomi -kampanjan aktiivi
Helsinki

[Julkaistu Helsingin Sanomissa 22.11.2016]

Tiedote 18.11.: Toimia kivihiilen korvaamiseksi Vantaan Martinlaakson voimalassa nopeutettava

Vantaalaisia poliitikkoja Tulevaisuuden energiaa Vantaalle -keskustelutilaisuudessa 17.11.2016.

Marrakechin ilmastoneuvotteluiden ollessa loppusuoralla Vantaalla on herännyt keskustelua ilmastosopimuksen vaikutuksista paikalliseen energiantuotantoon. Hiili- ja turvevoimaloiden sulkemista tavoitteleva Hiilivapaa Suomi -kampanja järjesti 17.11. keskustelutilaisuuden Vantaan Martinlaakson kivihiilivoimalan tulevaisuudesta.

Vantaan Energian kaukolämmöntuotannon polttoainejakaumaa hallitsivat vuonna 2015 kivihiili ja jätteet. Yhtiön yhteiskuntavastuuraportin mukaan yhtiö käytti lämmöntuotannossa 45 % kivihiiltä, 43 % jätettä, 10 % maakaasua ja 2 % öljyä. [1]

Tilaisuudessa puhuneen Vantaan Energian myyntijohtaja Ilkka Rekon mukaan Vantaan Energia pyrkii pudottamaan kivihiilen ja maakaasun osuuden neljännekseen kaukolämmön tuotannossaan vuonna 2018. Tavoitteen toteuttamiseksi yksi Martinlaakson voimalaitosyksiköistä vaihdettaisiin biokäyttöiseksi.

Suomen hallituksen on uutisoitu harkitsevan kivihiilen käytön kieltämistä lailla vuoden 2030 jälkeen. Tavoite on myöhäinen verrattuna ilmastotietelijöiden suosituksiin sille, kuinka pian maailman on luovuttava kivihiilen käytöstä. Arvostetun Potsdam Institute for Climate Impact Research -tutkimuslaitoksen mukaan hiilenpoltosta tulisi luopua koko maailmassa jopa vuonna 2025, mikäli Pariisin ilmastosopimuksen tavoite alle 1,5 asteen lämpenemisestä halutaan saavuttaa. [2]

Hiilivapaa Suomi -kampanjan koordinaattori Hanna Hakko sanoo maailmalla olevan nyt paljon epävarmuutta ilmastotoimien lähitulevaisuudesta Donald Trumpin vaalivoiton ja hänen kivihiilimyönteisten linjaustensa vuoksi. “Osa maista tulee mahdollisesti käyttämään tilannetta syynä myös omien toimiensa viivyttelyyn. Siksi Suomen kaltaisilla teknologisesti kehittyneillä mailla on entistä vähemmän varaa hidasteluun. Kivihiilestä on luovuttava niin nopeasti kuin mahdollista, ja se tarkoittaa myös Vantaan Martinlaakson kivihiilivoimalan pikaista korvaamista.”

Hiilivapaa Suomi peräänkuuluttaa korvaavalta energiantuotannolta kestävyyttä. Kampanja suosittelee Vantaata nojautumaan esimerkiksi energiatehokkuuden parantamiseen kiinteistökannassa, hukkalämmön talteenottoon, geotermiseen energiaan, maa- ja ilmalämpöpumppuihin, aurinkolämpöön ja lämmön kausivarastointiin. Bioenergiaa kampanja ei sen ilmasto- ja luontovaikutusten vuoksi suosittele kuin korkeintaan viimesijaisena vaihtoehtona.

”Useat kaupungit Suomessa ovat jo kääntyneet bioenergian puoleen fossiilien korvaamisessa. Raja metsien sietokyvyssä tulee ennen pitkää vastaan, ja luonnon monimuotoisuus on jo nyt koetuksella. Vantaan energiaratkaisuissa täytyy ottaa käyttöön kestävämpiä ratkaisuita eikä lisätä painetta metsäluonnolle”, Hakko painottaa.

Hiilivapaa Suomi -kampanjan tavoite on, että Vantaalla otetaan konkreettisia askeleita Martinlaakson voimalan kihiviilenkäytön korvaamiseksi valtuustokauden 2017-2021 aikana. Kampanja ehdottaa päättäjille kolmiportaista etenemistapaa:

  1. Kuntavaalien jälkeen laadittavassa valtuustostrategiassa asetetaan tavoiteaikataulu kivihiilestä luopumiselle.
  2. Kaupunki yhdessä energiayhtiönsä kanssa teettää selvityksen energiansäästötoimien ja uusiutuvan energian paikallisista potentiaaleista.
  3. Selvityksen tulosten pohjalta laaditaan konkreettinen tiekartta, jossa suunnitellaan tarvittavat investoinnit ja muut toimet kivihiilen korvaamiseksi.

17.11. keskustelutilaisuudessa kuultiin myös kuntavaaleihin valmistautuvien paikallisten poliitikkojen näkemyksiä Vantaan energiaratkaisuista. Paneelikeskusteluun osallistuivat Tapani Mäkinen (kok.), Kimmo Kiljunen (sdp.), Timo Juurikkala (vihr.), Irja Ansalehto-Salmi (kesk.), Jouko Jääskeläinen (kd.) ja Kristian Rehnström (r.). Paneeli oli yksimielinen siitä, että kivihiilestä tullaan pyrkimään Vantaalla eroon, mutta mielipiteet parhaista hiilen korvaajista ja toimien aikataulusta vaihtelivat.

Lisätiedot:

Keskustelutilaisuuden esitykset ovat ladattavissa osoitteesta: http://hiilivapaasuomi.fi/2016/11/18/tulevaisuuden-energiaa-vantaalle-tilaisuuden-esitykset-ja-taltiointi/

Tilaisuuden taltiointi on nähtävissä tapahtuman Facebook-sivulla: https://www.facebook.com/events/1761769454072196/

Hanna Hakko, kampanjakoordinaattori

, 044 576 9999

Lähteet:

[1] Vantaan Energian yhteiskuntavastuuraportti 2015: https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/frantic/vantaanenergia/uploads/20160405055146/VE_Yhteiskuntavastuuraportti.valmis.pdf

[2] Guardian 6.8.2016: Scientists warn world will miss key climate target:

https://www.theguardian.com/science/2016/aug/06/global-warming-target-miss-scientists-warn

Tulevaisuuden energiaa Vantaalle -tilaisuuden esitykset ja taltiointi

Ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka (ppt) – Jyri Seppälä, johtaja, Suomen ympäristökeskus
Vantaan kaupungin ilmastotavoitteet (pptx) – Leena Maidell, ympäristöpäällikkö, Vantaa
Vantaan Energian ilmastotoimet (pptx) – Ilkka Reko, myyntijohtaja, Vantaan Energia
Kohti hiilivapaata Vantaata (pptx) – Hanna Hakko, kampanjakoordinaattori, Hiilivapaa Vantaa -kampanja

Tilaisuuden taltiointi on katsottavissa täällä.

Turpeenpolton jatkaminen vesittää ilmastotavoitteet

Suomenojan voimalaitos Espoossa

Hallitus suunnittelee uutisoinnin (HS 7.11.) mukaan turpeenpolton lisäämistä. Kivihiilen käyttö sen sijaan aiotaan lopettaa vuoteen 2030 mennessä tarvittaessa lailla kieltämällä.

Jos ilmastonmuutoksen torjunnasta ja Pariisin sopimuksesta halutaan pitää kiinni, kivihiilen ohella myös turpeesta pitää luopua. Muutoksen tulisi useiden ilmastotieteilijöiden mukaan myös tapahtua selvästi nopeammalla tahdilla. Turpeen ilmastopäästöt ovat samaa tasoa hiilen kanssa, ja sen nostaminen aiheuttaa paikallisia ympäristöhaittoja. Kummastakin on päästävä eroon, ja siirryttävä aidosti kestävään energiantuotantoon. Edistämällä turpeen polttamista hallitus vesittää täysin hyvätkin ilmastotavoitteensa.

Hanna Hakko
Kampanjakoordinaattori
Hiilivapaa Suomi

[Teksti lähetettiin 7.11. Helsingin Sanomiin, mutta ei tullut julkaistuksi.]

 

Kivihiili kieltoon Suomessa – mutta vasta 14 vuoden päästä?

Helsingin Sanomat 2.11.2016

Helsingin Sanomat uutisoi 2.11.2016 Suomen hallituksen harkitsevan kivihiilen polton kieltämistä lailla vuoden 2030 jälkeen. Linjaus voitaisiin tehdä parhaillaan valmisteltavassa energia- ja ilmastostrategiassa.

Hiilivapaa Suomi -kampanja kannattaa hiilenpolton kieltoa. Suunniteltu aikataulu ei kuitenkaan ole tyydyttävä.

Pariisin ilmastosopimuksessa päätettiin, että ilmaston lämpeneminen tulisi pyrkiä rajoittamaan 1,5 asteeseen. Tavoitteen saavuttaminen vaatii mittavia toimia jo lähivuosina. Esimerkiksi CarbonBrief analyysilaitoksen mukaan Pariisin ilmastosopimuksessa asetettu 1,5 asteen lämpenemistavoite menetetään jo viidessä vuodessa, jos päästöjä ei aleta välittömästi leikata.

Arvostetun Potsdamin ilmastotutkimuslaitoksen mukaan ilmastotavoitteet tarkoittavat käytännössä sitä, että hiilen polton pitäisi loppua kaikkialla maailmassa jo vuonna 2025. Tavoite on monille maille erittäin haastava, ja sen saavuttaminen edellyttää teknologisesti edistyksellisempien maiden ja kaupunkien edelläkävijyyttä. Käytännössä Suomessa hiilen poltosta olisi pystyttävä luopumaan siis jo vuonna 2020.

Hallituksen kaavailema aikataulu – hiilen kieltäminen vuonna 2030 – tarkoittaisi, että kivihiilen polttaminen voisi Suomessa jatkua vielä 14 vuotta. Lämpenevässä ilmastossa maailmalla ei ole varaa Suomen kaltaisten maiden hidasteluun. Kivihiilen lisäksi Suomen tulisi lisäksi pyrkiä nopeasti eroon myös turpeen ja maakaasun käytöstä – millaista aikataulua hallitus suunnittelee niille, jos kivihiilellekin annetaan näin pitkä siirtymäaika?

Mesenaatti-keräys päättynyt – kiitos osallistujille!

Hiilivapaat kuntavaalit 2017 -keräyksemme päättyi 31.10. Yhteensä 61 mesenaattia lahjoitti 2410€ kampanjamme kuntavaalityöhön – suuri kiitos kaikille lahjoittajille ja sanaa levittäneille!

Avullanne voimme nostaa hiilenpolton ongelmat vahvasti esiin tulevissa kuntavaaleissa. Mesenaattien tuella voimme muun muassa tuottaa keskeisen fossiilikaupunkien ehdokkaille infopaketin hiilen vaihtoehdoista, sekä avata vaalisivuston, joka auttaa äänestäjiä löytämään uusiutuvaa energiaa tarmokkaimmin edistävät ehdokkaat.

Haluatko mukaan auttamaan meitä näissä projekteissa? Tule mukaan kampanjaan, tekijöitä tarvitaan!