Blogi

Kuntavaalit käydään vajaan kolmen viikon kuluttua. Äänestysaktiivisuuden ennakoidaan laskevan mahdollisesti jopa alle 50 prosentin, joten varsinaisesta vaalihuumasta ei voida tänä vuonna puhua. Vaalikoneiden avulla sopivan ehdokkaan löytämisestä on kuitenkin pyritty tekemään mahdollisimman helppoa. Tilastokeskuksen mukaan ne ovatkin selvästi suosituin puolueita ja ehdokkaita koskevan vaalitiedon lähde internetissä. Vaalikoneiden kautta ehdokkaiden on mahdollista tavoittaa jopa 45% 18-89 -vuotiaista.

Mitä vaalikoneissa sitten kysytään? Yle uutisissa (24.2.) Ylen vaalikoneen tuottaja Marika Ahonen vastasi kysymykseen näin: “No vaalikoneessahan kysytään näitä asiakysymyksiä pääasiassa ja sitten näissä galleriavideoissa, pyritään menemään siihen persoonaan, eli kuka on niiden vastausten takana, millainen se ihminen ja henkilö on ja niistä saa nimenomaan käsityksen siitä, millainen ehdokas on esiintyjänä ja minkälainen mies, nainen, henkilö, hän on olemassa.”

Käsitys vaalikoneiden tarkoituksesta tuntuu noudattavan samaa linjaa muissakin medioissa. Sen sijaan, että autettaisiin äänestäjää selvittämään, mitä mieltä ehdokkaat ovat kunnallispolitiikan ajankohtaisista kysymyksistä, keskitytään korostamaan poliitikkojen persoonaa. Perusteluna yksinkertaistetun vastakkainasettelun rakentamiselle kysymyksissä on tyypillisesti se, että poliitikon arvot vaikuttavat hänen tekemiinsä päätöksiin.

Tämän vuoden vaalikoneista löytyykin kysymyksiä kuten: Lasten on tärkeämpää olla uteliaita ja itsenäisiä kuin hyvin käyttäytyviä ja tottelevaisia (YLE) tai Keskiolutta tulee voida ostaa vain Alkosta (MTV3). Ihmetyttää kuitenkin, eikö kuntavaalien tapauksessa arvoja voitaisi peilata juuri kuntapolitiikan kysymysten kautta? Näidenhän sanotaan olevan juuri niitä ”ihmistä lähellä olevia” asioita. 

Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa. (HS)

Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa. Kyllä vai ei, kysyy Helsingin sanomien vaalikone. Vaalikoneiden kysymykset on usein muotoiltu tavalla, joka antaa olettaa, että asia on joko–tai. Tässä tapauksessa ehdokkaan, saati äänestäjän on vaikea päästä kyseenalaistamaan itse kysymystä. Todellisuudessa vähäpäästöisten ratkaisujen ei tarvitse olla kalliimpia kuin saastuttavien, eikä ilmastonmuutoksen hillintä näin ollen asetu hyvän taloudenpidon vastakohdaksi. Päinvastoin, energiaa säästämällä voimme säästää myös rahaa ja uusien teknologioiden kautta voimme luoda taloudellista toimeliaisuutta. Kysymyksen taustaoletus siitä, että talouskasvu ja ympäristöasiat ovat ristiriidassa keskenään kuitenkin vahvistuu kyllä–ei -akselille asetettuna.

Päätökset energiaratkaisuista tehdään kunnissa ja ilmastonmuutoksen pysäyttämisen kannalta seuraava valtuustokausi on ratkaiseva. Siksi aioimme Hiilivapaa Suomi -kampanjassa toteuttaa kuntavaalien yhteydessä verkkosivun, jossa jokainen ehdokas saisi energialuokituksen vaalikonevastaustensa perusteella. Tämänvuotiset vaalikonekysymykset eivät kuitenkaan antaneet tähän mahdollisuutta. 

Energialuokituksen antaminen ehdokkaille oli haastavaa myös eduskuntavaalien 2015 yhteydessä vaalikonekysymysten muotoilun takia, mutta koska kysymyksiä oli useampia, niiden avulla pystyttiin jo löytämään eroja ehdokkaiden väliltä. Tuolloin HS:n vaalikoneessa oli mukana myös kysymys: Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä. Nyt kun fossiilisista polttoaineista luopuminen on entistäkin kiireellisempää, kysymystä ei enää löydy.

Hiilivapaa Suomi -kampanja tavoitteisiin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä sitoutuneet ehdokkaat löydät täältä: http://hiilivapaasuomi.fi/sitoumukset/.

Kuntavaaleihin on reilu kuukausi aikaa. 9.4. valittavien kunnanvaltuutettujen päätökset tulevalla valtuustokaudella 2017–2021 ratkaisevat, sulkeutuvatko ilmastoa lämmittävät voimalaitokset ajoissa ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Suurin osa Suomen päästöistä syntyy energiantuotannosta ja -kulutuksesta. Monissa kunnissa energiayhtiöt ovat kunnan omistuksessa, joten kunnanvaltuutetuilla on mahdollisuus edistää siirtymää kestävään energiantuotantoon. Näytetään kuntavaaliehdokkaille, että me haluamme heidän toimivan ilmastonmuutoksen torjumiseksi!

Näin voit osallistua:

Allekirjoita äänestyslupaus hiilivapaan Suomen puolesta ja tarkista ehdokkaat, jotka kampanjakaupungeissamme lupaavat edistää kampanjan tavoitteita!
>> Tee äänestyslupaus
>> Katso sitoutuneet ehdokkaat

Osoita tukesi kampanjalle sosiaalisessa mediassa!
>> Ota käyttöön kampanjan profiilikuvabadge tai kansikuva
>> Jaa äänestyslupausta koskevia postauksiamme Facebookissa ja Twitterissä

Hiilivapaa Suomi -kampanja tekee vaalikampanjaa Espoossa, Helsingissä, Jyväskylässä, Tampereella, Turussa ja Vantaalla. Lisää vapaaehtoisia kaivataan aina mukaan toimintaan!
>> Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi

Kampanjaa tehdään pääasiassa vapaaehtoisvoimin, ja tulomme koostuvat yksityisistä lahjoituksista. Lahjoituksella autat meitä sulkemaan fossiilivoimaloita.
>> Lahjoita kampanjalle

Docpointin ohjelmistossa oli tänä vuonna ilmastoaktivismiaiheinen How to Let Go of the World and Love All the Things Climate Can’t Change, jonne suuntasimme kampanjaporukalla. Dokumentin ohjaaja Josh Fox on ollut mukana voittamassa paikallista taistelua öljy-yhtiötä vastaan kotipaikkakunnallaan ja ehtinyt jo tuudittautua suloiseen elämään, johon sisältyy useita voitontansseja läheisessä joessa sen pelastumisen kunniaksi.

Hän kuitenkin päätyy New Yorkiin dokumentoimaan Sandy-supermyrskyn hävityksen jälkiä. Lukuisilta ilmastoasiantuntijoilta hän kuulee kaikilta saman viestin: jos emme toimi nopeasti, sivilisaatio sellaisena kuin sen tunnemme on tulossa tiensä päähän. Aikaikkuna on sulkeutumassa ja kynnys, jonka jälkeen vaikutusmahdollisuutemme katoavat on ylittymässä todennäköisesti aiemmin kuin voisimme kuvitella.

Ahdistaako? Ainakin Foxia ahdistaa. Muutaman kissavideon rentoutavan vaikutuksen jälkeen hän ei kuitenkaan suostu lamaantumaan. Sen sijaan hän haluaa etsiä sen, mitä ihmisyydestä ja inhimillisyydestä säilyy silloinkin kun olosuhteet ovat sietämättömät. Hän etsiytyy seuduille, joiden asukkaat koteineen ovat tai tulevat olemaan ilmastonmuutoksen ensimmäisiä uhreja.

Perun sademetsissä vapaaehtoiset jäljittävät huonokuntoisten öljyputkien vuotoja ja löytävät öljy-yhtiön työntekijät farkuissa ja muovihanskoissa kauhomassa myrkkyöljyä ämpäreillä maastosta. Saarivaltioiden rantaviivat vetäytyvät ja Pekingissä kansalainen tarvitsee happinaamarin ulkona liikkuessaan, jos ilmansaaste-applikaatio vilkuttaa punaista, niin kuin yleensä vilkuttaa. Alkuperäiskansat ovat ilmastotaistelun etujoukoissa. Kun vastustajana on globaali fossiilinen teollisuus, resurssien suunnaton epäsuhta visualisoituu mielenosoittajien yrittäessä estää öljytankkerin liikkeellelähdön kanoottimielenosoituksella.

Elokuvateatterista poistuessa olo ei kuitenkaan ole lannistettu. Banjoa soittava ja tanssikavereita ympäri maailman löytävä Fox saa viestinsä välitettyä: masentavampaa olisi jäädä sohvalle makaamaan! Maailman pelastaminen vie aikansa ja voi hyvinkin olla mahdotonta. Maailma on kuitenkin aika uskomaton paikka, pelastamisen arvoinen. Ja ihmiset siellä – rohkeat, tanssivat, uhmakkaat ja ovelat – tekevät siitä vielä astetta paremman.

(Julkaistu Helsingin Sanomissa 29.1.2017)

Pääkirjoituksessa (HS 26.1.) kirjoitettiin ilmastonmuutoksen etenemisestä: maapallo on nyt ennätyslämmin, ja ennätykset ovat rikkoutuneet kolmena vuonna peräkkäin. Kirjoitus totesi myös aivan oikein, että hillintätoimien vauhti on ­ollut riittämätön.

Suomessa on tuudittauduttu ajatukseen siitä, että teemme jo riittävästi ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Todellisuudessa meidän ja koko maailman ­täytyy kiristää päästövähennysten tahtia huomattavasti, jos ­haluamme välttyä muutoksen pahimmilta seurauksilta.

Suurin osa Suomen ilmastopäästöistä syntyy energiantuotannosta ja -kulutuksesta, joten kiireellisintä on saada muutos niiden suuriin päästöihin. Suomen lukuisat fossiili- ja turve­voimalat on korvattava energia­tehokkuudella ja päästöttömällä uusiutuvalla energialla. Vastuu muutoksesta on etenkin ener­giayhtiöillä ja niiden usein kunnallisilla omistajilla.

Varsinkin pääkaupunkiseudulla nykyinen tilanne on surullinen, sillä sekä Helsinki, Vantaa että Espoo tuottavat yhä suuren osan kaukolämmöstään kivihiilellä. Korvaavia teknologioita ja energialähteitä on kyllä olemassa – kyse on valinnoista ja ­poliittisesta tahdosta.

Tulevan kunnanvaltuusto­kauden 2017–2021 aikana tehtävät päätökset ratkaisevat, sulkeutuvatko ilmastoa lämmittävät voimalaitokset ajoissa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. ­Lähivuosien energiapäätösten pitäisi olla tämän kevään kuntavaalien kärkiteemojen joukossa.

Tästä vastuu on myös medialla: puolueet ja ehdokkaat on haastettava kertomaan, mitä he aikovat tehdä aikamme suurimman ympäristöuhkan ratkaisemiseksi omassa kunnassaan.

Hanna Hakko
kampanjakoordinaattori
Hiilivapaa Suomi -kampanja

Vuoden ollessa loppumassa on aika summata Hiilivapaa Suomi -kampanjan aikaansaannoksia.

Vuosi laitettiin alkuun isossa kampanjatapaamisessa, jossa aktiivit ympäri Suomen kouluttautuivat energia-asioissa ja suunnittelivat kampanjan toimintaa. Vuoden alussa lähtivät käyntiin paikallisryhmät Vantaalla, Espoossa ja Tampereella. Lisäksi kampanjassa toimivat viestintä- ja varainhankintaryhmä.

Helmikuussa kampanja otti vastaan pipolätkäturnauksia järjestävän Pond Hockey ry:n 4 444€ lahjoituksen hiilivoimaloiden kaatamiseksi. Sittemmin kampanjaa ovat rahoittaneet yksityiset ihmiset, joiden lahjoitukset ovat mahdollistaneet kampanjan pyörittämisen.

Alkuvuosi sujui pitkälti kampanjan valmistelun ja taustatyön tekemisen merkeissä: nettisivuja valmisteltiin, teetettiin kampanjamateriaaleja, perehdyttiin kampanjakaupunkien energiantuotannon ja päätöksenteon tilanteisiin. Jatkoimme myös aktiiviemme kouluttamista: keväällä kokoonnuimme Tampereelle syventämään energiaosaamistamme entisestään.

Keväällä kampanja osallistui mm. Sosiaalifoorumiin järjestämällä työpajan energiademokratiasta, sekä Maailma Kylässä -festivaaleille, jossa äänestytyimme kävijöitä siitä, mikä Suomen lukuisista fossiilivoimaloista pitäisi sulkea seuraavaksi. Moni kävijä yllättyi nähdessään kampanjan tuottaman kartan hiili- ja turvevoimaloiden täyttämästä Suomesta.

Vuoden mittaan Suomen kivihiilipolitiikka on herättänyt kiinnostusta myös maamme rajojen ulkopuolella. Kampanja onkin mukana No Coal -verkostossa, jossa eri maiden hiilikampanjoitsijat jakavat kokemuksiaan vaikuttamisesta. Osallistuimme keväällä kutsuttuna verkoston tapaamiseen. Kampanjalla on myös pieni kansainvälinen ryhmä, ja Espoon paikallisryhmä on toiminut osittain englanniksi, jotta suomenkielentaito ei jäisi kiinnostuneille esteeksi kampanjaan osallistumiselle.

Kampanja käynnisti tänä vuonna kampanjakaupungeissaan myös päätöksentekijöiden lobbaamisen. Erityisen hienoa tulosta työ on tuottanut Espoossa, jossa valtuusto päätti kampanjan ehdotuksen pohjalta, että kaupunki peräänkuuluttaa energiantuotannosta vastaavaa Fortumia esittämään konkreettisen suunnitelman siitä, millä käytännön ratkaisuilla se etenee Espoossa kohti hiilivapaata energiantuotantoa jo seuraavien vuosien aikana. Myös muissa kaupungeissa kampanja on saanut positiivista vastakaikua ehdotuksilleen.

Kampanjan isompia ponnistuksia ovat olleet Tampereella, Espoossa ja Vantaalla järjestetyt keskustelutilaisuudet, joissa kampanjan aktiivit, asiantuntijat, energiayhtiöt ja päättäjät ovat keskustelleet energiatuotannon uudistustarpeista. Vantaan tilaisuudessa Vantaa Energia julkistikin suunnitelmansa hiilen ja kaasun käytön puolittamiseksi lähivuosina. Espoossa Fortum kertoi myös suuntaavansa eroon hiilestä. Suunta on oikea – mutta valitettavasti vauhti ei vielä ole sillä tasolla, jolla sen ilmastotieteen mukaan tulisi olla. Lisäksi monien yhtiöiden suunnitelmissa painottuu liiallisesti metsäenergia. Kampanja onkin tänä vuonna pitänyt aktiivisesti esillä energiatehokkuuden tärkeyttä sekä uusia, päästöttömiä uusiutuvan lämmön tuotantotapoja.

Myös taiteellisempaa otetta kampanjointiin on kokeiltu Vantaalla, jossa kampanja järjesti yhdessä flashmobin Tanssikeskus Zodiakin kanssa Myyrmäen Taiteiden yössä. Vantaalla on syksyn mittaan pyörinyt myös lukupiiri.

Loppuvuodesta kampanja on osallistunut myös kansallisen tason keskusteluun, kun hallitus julkisti uuden energia- ja ilmastostrategiansa. Hiilivapaa Suomi piti hallituksen aikeita kivihiilen käytön kieltämiseksi kannatettavana, mutta täysin riittämättömänä toimena hiilenpolton vähentämiseksi. Kieltosuunnitelmaan nojautuva strategia ei esittele selkeitä, jo lähivuosina vaikuttavia uusia ohjauskeinoja, jotka vauhdittaisivat hiilenpolton vähentämistä. Nykyinen hallitus vieläpä myöhäisti päätöksellään edellisen hallituksen asettamaa takarajaa hiilestä luopumiselle. Koska kansallisen tason politiikka ei ole tuomassa tarvittavaa vauhtia ja konkretiaa hiilen ja turpeen alasajoon, paikalliselle työlle fossiilivoimaloiden korvaamisen vauhdittamiseksi on edelleen huutava tarve.

Hiilivapaa Suomi -kampanja onkin laajentunut vuoden aikana. Uudet ryhmät ovat alkamassa Turussa ja Jyväskylässä, ja myös Helsingissä toiminta on tarkoitus käynnistää uudestaan. Lisäksi tulevissa kuntavaaleissa kampanja aikoo mm. analysoida koko maan ehdokkaiden vaalikonevastauksia. Myös kampanjakoalitio on laajentunut: nyt mukana ovat Maan ystävien lisäksi Luonto-Liitto, Changemaker, Ilmastovanhemmat, 350 Suomi, Kepa, Energiaremontti ja YK-nuoret.

Toiminnan laajuudesta huolimatta kampanja on pyörinyt pienillä resursseilla: vuonna 2016 kampanjalla on ollut yksi osa-aikainen työntekijä. Kampanja ei olisi voinut toimia tässä laajuudessa ilman kymmenien vapaaehtoisten sitoutunutta osallistumista – suuri kiitos kaikille teille tärkeästä työstänne! Lisäksi kiitos kuuluu kampanjaa tukeneille Mesenaateille ja muille lahjoittajille, joiden tuella mahdollistetaan ensi vuoden toimintamme kuntavaaleissa.

Loppuvuonna kampanjaan voi vielä osallistua lahjoittamalla Valkeaa joulua -keräykseemme. Ensi vuoden alussa järjestämme taas isomman kampanjatapaamisen, johon myös uudet toiminnasta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita. Kannattaa siis jo nyt laittaa kalenteriin 21.1. ja ilmoittautua Facebook-tapahtumaan!

Vuosi 2017 on kampanjalle tärkeä vuosi. Huhtikuun 9. päivänä järjestettävissä kuntavaaleissa valittavat päättäjät ovat paljon vartijoina: heidän päätöksistään riippuu, saadaanko Suomi vapautumaan fossiilivoimaloista sellaisessa aikataulussa, joka ilmastotutkijoiden mukaan on tarpeen ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Haluatko varmistaa kanssamme, että Suomi vapautuu hiilestä? Tee uudenvuodenlupaus jolla on merkitystä ja ilmoittaudu mukaan tekemään yhtä Suomen vaikuttavimmista ilmastokampanjoista!