Hyvästi huono energia!
Järjestöt vaativat maailman 50 suurinta pankkia lopettamaan tuen metallurgisen hiilen projektien laajentamiselle. Metallurgista hiiltä käytetään teräksen tuotannossa, ja sen päästöt ovat valtavat. Ei pitäisi olla väliä, missä hiili palaa – energiantuotannossa vai teräksen valmistuksessa – sen käyttö on yhtä kaikki lopetettava.
Hiilivapaa Suomi ja Maan ystävät ovat allekirjoittaneet järjestöjen avoimen kirjeen pankeille.
Otimme suurennuslasin alle maailman suurimmat terästä tuottavat yhtiöt. Tällä kertaa tutkimme ilmastotoimien lisäksi myös sitä, miten ne kohtelevat työntekijöitään, paikallisluontoa ja alkuperäiskansoja. Tulokset ovat karmivia. Sinunkin pankkisi ja eläkeyhtiösi saattaa rahoittaa näitä saastuttavia ja epäeettisiä suuryhtiöitä.
Hiilivapaa Suomi / Maan ystävät ry on yhtenä allekirjoittajana avoimessa kirjeessä, jossa pyydetään päättäjiä, terästuottajia ja terästä käyttäviä yrityksiä pysymään kaukana GSCC-”standardista”. Järjestöjen mukaan se ei huomioi terästuotannon sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia eikä mahdollista merkittäviä päästövähennyksiä. Se myös suosii rikkaiden maiden terästuottajia. Standardin suurin epäkohta on se, ettei se erottele rautamalmista valmistettua primääriterästä ja kierrätysterästä. Kun 90 % terästuotannon päästöistä – jotka vastaavat 7 prosenttia koko maailman päästöistä – tulee hiilen käytöstä, tämä erottelu on olennainen.
Hiilivapaa Suomi vaatiikin, että suomalaiset teräksen tuottajat ja kuluttajat ottavat sen sijaan käyttöön esimerkiksi ResponsibleSteel -standardin, asettavat SBTi-aloitteen mukaiset päästövähennystavoitteet ja tekevät yhteistyötä liittymällä esimerkiksi SteelZero-ostajaverkostoon.
Teräksen päästöjen vähentäminen vaatii tiivistä yhteistyötä tulevien vuosien aikana teräsyhtiöiden, teräksen ostajien ja rahoitussektorin välillä. Hiilivapaa Suomi arvioi suomalaisten terästä käyttävien yhtiöiden hankintaketjujen vastuullisuuden ja kutsui yhtiöt dialogiin asiantuntijoiden kanssa kannustaakseen yhteistyön vahvistamiseen. Lue lisää ”Hankintaketjut läpivalaisemalla kohti fossiilittoman teräksen vallankumousta”
Moni meistä on pyrkinyt tietoisesti pienentämään omaa hiilijalanjälkeään esimerkiksi kierrättämällä, vähentämällä lihansyöntiä tai välttämällä lentämistä. Vaikka yksilötason kulutusvalinnoilla on tärkeä rooli kestävässä siirtymässä, pelkästään niitä tuijottamalla saatat vahingossa päästää suuret saastuttajat pälkähästä. Lue lisää ”Sinunkin rahasi tukevat hiilenmustaa terästä – näin voit kääntää tämän ilmastoteoksi”
TIEDOTE 1.6.2023
Ilmastokampanja Hiilivapaa Suomi selvitti yhdentoista Suomessa toimivan terästä käyttävän yhtiön hankinnan vastuullisuutta (Wärtsilä, Metso, KONE, Valmet, YIT, Skanska, Fiskars, Harvia, Meyer Turku, OX2, Enersense). Selvitys keskittyi erityisesti yritysten teräksen hankintaketjuun, sillä teräksen päästöt ovat huomattavat. Parannettavaa löytyi muun muassa yritysten hankintaketjujen päästöjen raportoinnissa sekä toimissa näiden päästöjen vähentämiseksi. Lue lisää ”Selvitys terästä käyttävien yritysten hankinnan vastuullisuudesta paljastaa: tavoitteet ja kannustimet päästöjen vähentämiseen loistavat poissaolollaan”
Mietityttääkö fossiilittoman hyvinvointivaltion tulevaisuus? Surettavatko Suomen riittämättömät ilmastotoimet?
Hornettien, velkakellon ja koulushoppailun dominoidessa vaalidebatteja Suomen ilmastopolitiikan tulevaisuus tarvitsee juuri sinua! Maaliskuussa julkaistu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportti ei jätä mitään selittelyn varaan. Jotta voimme pysäyttää ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen, suomalaiselta ilmastopolitiikalta vaaditaan hurjaa kiriä.
Siksi nyt on aika vaikuttaa siihen, millaista ilmastopolitiikkaa Arkadianmäellä tehdään seuraavat neljä vuotta. Eduskuntavaalien h-hetki on käsillä: ennakkoäänestys päättyy tiistaina 28.3. ja vaalipäivä on sunnuntaina 2.4. Katso alta Hiilivapaan Suomen vaalivinkit! Lue lisää ”Hiilivapaa Suomen vinkit eduskuntavaaleihin 2023”
Ilmastotoimia jarruttavan energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen (Energy Charter Treaty) uudistus on ongelmissa, sillä Euroopan komissio on ehdottanut EU:n koordinoitua irtautumista sopimuksesta. Asiasta keskustellaan 14.3.2023 pidettävässä EU:n neuvoston energiatyöryhmän kokouksessa.
Hiilivapaa Suomi, Maan ystävät ja kymmenen muuta kansalaisjärjestöä lähettivät kirjeen elinkeinoministeri Mika Lintilälle, jossa vaadimme Suomea tukemaan täysimääräistä ja koordinoitua EU-tason irtautumista ECT-sopimuksesta.
Kirje on luettavissa alla.
Lue lisää ”Avoin kirje: Suomen tuettava EU-tason irtautumista ECT-sopimuksesta”
Amnesty, Greenpeace, WWF ja Hiilivapaa Suomi peräänkuuluttavat avoimessa kirjeessään Fortumilta toimia, jotka tekisivät yhtiöstä kestävyyssiirtymän edelläkävijän. Fortum kutsui ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöjä 30.11. järjestettyyn sidosryhmätilaisuuteen keskustelemaan yhtiön tulevasta suunnasta. Tilaisuus alkoi toimitusjohtaja Markus Rauramon alustuksella, minkä jälkeen järjestöt keskustelivat Fortumin kanssa ja toivat esiin huolenaiheensa sekä toiveensa Fortumin uuteen suuntaan liittyen. Tapaamisen jälkeen järjestöt lähettivät alla olevan kirjeen Fortumille.
Lue lisää ”Avoin kirje Fortumille: järjestöjen näkemyksiä Fortumin tulevaan strategiaan”
Vuoden 2021 COP26-ilmastokokouksessa 38 maata Suomi mukaan lukien allekirjoitti Glasgow’ssa julkilausuman kansainvälisestä tuesta puhtaan energian siirtymälle. Julkilausuman allekirjoittajat sitoutuivat lopettamaan kansainvälisen julkisen rahoituksensa fossiilisille polttoaineille vuoden 2022 loppuun mennessä.
Hiilivapaa Suomi on allekirjoittanut yhdessä Oil Change Internationalin ja 18 muun kansalaisjärjestön kanssa avoimen kirjeen, jolla halutaan varmistaa, ettei Suomen valtion kokonaan omistama erityisrahoitusyhtiö Finnvera enää myönnä kauppa- ja vientirahoitusta fossiilisten polttoaineiden projekteille sekä että Finnvera toteuttaa uusia linjauksiaan siten, että ne ovat linjassa 1,5 asteen lämpenemisrajan tavoitteen kanssa.