Hiilivapaa Helsingin kommentit kaupunkistrategiaesityksestä

Pormestarin esitys Helsingin kaupunkistrategiaksi 2017-2021 julkaistiin 24.8. On hyvä, että ilmastotavoitteet ovat esityksessä näkyvästi läsnä ja että hiilineutraalisuustavoitetta ollaan valmiita aikaistamaan. Esimerkiksi suunnitelmat uusiutuvan energian lisäämisestä ja kunnianhimoisista energiatehokkuusnormeista ovat positiivisia.

Löysimme esityksestä myös parannettavaa, erityisesti energiantuotannon linjauksiin liittyen:

“Helsinki asettaa tavoitteeksi 60 prosentin päästövähennystavoitteen vuodelle 2030 ja aikaistaa hiilineutraalisuustavoitteen vuodesta 2050 vuoteen 2035.”

Hiilineutraaliustavoitteen siirtäminen vuodelta 2050 vuodelle 2035 on selvä parannus entiseen nähden.  Koska ilmastonmuutos kuitenkin etenee kiihtyvällä vauhdilla, on tärkeää, että vauraat maat ja kaupungit tähtäävät hiilineutraalisuuteen niin aikaisin kuin mahdollista. Uskomme, että Helsinki pystyy aikaistamaan hiilineutraaliustavoitteensa jo vuodelle 2030. Myös naapurikaupunki Espoo tavoittelee hiilineutraalisuutta vuonna 2030.

“Helsinki varautuu valtion mahdolliseen päätökseen hiilen käytön kieltämisestä energiatuotannossa. Tähän Helsinki tarvitsee valtion johdonmukaista tukea korvaavan energiajärjestelmän osan kehittämiseksi.”

Energiantuotanto- ja kulutus ovat Helsingin suurin kasvihuonepäästöjen lähde, ja strategiaan tarvittaisiinkin sen osalta konkreettisempia tavoitteita. Helenin energiantuotannon suurin ongelma on, että Salmisaaren voimalaitoksen kivihiilen poltolle ei ole vielä olemassa lopettamisaikataulua. Jotta hiilineutraalisuustavoitteen tavoittelu olisi uskottavaa, jo strategiassa tulisi asetettaa sulkemisaikataulu Salmisaaren voimalalle.

Helsinki haluaa esiintyä ilmastoasioiden edelläkävijänä. Tämän vuoksi on ristiriitaista, että kivihiilen käytön osalta kaupunki ilmaisee odottelevansa valtion toimenpiteitä ja mahdollisia kompensaatioita. Kivihiili on yksi suuripäästöisimmistä polttoaineista, ja edelläkävijälle pitäisi olla itsestäänselvyys luopua sen käytöstä omaehtoisesti jo lähivuosina ilman valtion toimenpiteitäkin. Olisi myös vastuutonta pitkittää kivihiilen käyttöä valtion kompensaatioiden toivossa.

“Päästövähennysten toteuttamisesta laaditaan vuoden 2018 helmikuun loppuun mennessä aikataulutettu toimenpideohjelma. Kaupungin ilmastotyöryhmän raportti ja Helenin hyväksytty kehitysohjelma toimivat pohjana työlle.”

Helenin voimassa oleva kehitysohjelma ei sisällä suunnitelmaa Salmisaaren sulkemiselle, eikä kehitysohjelman tule siten toimia pohjana tältä osin.

Toimenpideohjelman tekemisessä on lisäksi tärkeää, että prosessi on mahdollisimman avoin ja läpinäkyvä ja että kaupunkilaisille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua siihen.

“Rakennusten energiatehokkuutta parannetaan sekä uudisrakentamisessa että vanhan rakennuskannan korjaamisessa. Helsingin energiatehokkuusnormit ovat kansallista vähimmäistasoa kunnianhimoisemmat.”

On hyvä, että Helsingille suunnitellaan vähimmäistasoa tiukempia rakennusten energiatehokkuusvaatimuksia. Kannustamme asettamaan kaupungin omat energiatehokkuusvaatimukset selkeästi kunnianhimoisemmiksi kuin nyt ehdotetut, parhaillaan valmisteilla olevat kansalliset normit. Etenkin omien kiinteistöjensä osalta kunnan tulisi näyttää esimerkkiä ja varmistaa, että energiatehokkus huomioidaan niin rakentamisen kuin käytönkin aikana, sisäilman laadusta tinkimättä. Kunnan uusiin kiinteistöihin ja etenkin kunnan palvelurakennuksiin kannattaa alusta alkaen suunnitella myös uusiutuvan energian tuotantoa.

Kampanjamme suosittelemat energiantuotantomuodot fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi on koottu Hiilivapaa Helsinki -tietopakettiin. Tietopaketissa on myös kattava lista eri tahojen ehdotuksia siitä, miten kuntapäätöksenteossa voidaan käytännössä edistää energiatehokkuustoimia.

Espoo suuntaa irti hiilestä – uusi polku Suomenojan sulkemiseen

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Tulevaisuuden energiaa Espooseen 2.0 -tilaisuudessa 31.5.2017

Joukko Espoon energiatulevaisuudesta kiinnostuneita ihmisiä kokoontui keskiviikkona 31.5. Aalto Design Factorylle keskustelemaan siitä, miten Espoo voisi lähitulevaisuudessa toimia ilman kivihiiltä. Haaste ei ole aivan vähäpätöinen – vielä viime vuonna 54 % Espoon kaukolämmöstä tuotettiin kivihiilellä. Myös fossiilisella maakaasulla on ollut edelleen merkittävä osuus, vaikka uusiutuvien hyödyntämisessä on aivan viime vuosina otettu Espoossa askeleita eteenpäin.

Tilaisuuden järjestäjien – Hiilivapaa Espoo -kampanjan, Espoon kaupungin ja Fortumin – yhteinen näkemys on kuitenkin ollut jo jonkin aikaa se, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi fossiilisista on päästävä eteenpäin. Tilaisuuden tavoitteena oli tuoda esiin käytännön vaihtoehtoja vision toteuttamiseksi. Lue lisää “Espoo suuntaa irti hiilestä – uusi polku Suomenojan sulkemiseen”

Avoin työpaikka: Hiilivapaa Suomi -kampanjan koordinaattori

Hiilivapaa Suomi -kampanjan aktiiveja.

Maan ystävät ry:n ilmastokampanja hakee kampanjakoordinaattoria Hiilivapaa Suomi -kampanjaan määräaikaiseen työsuhteeseen.

Hiilivapaa Suomi -kampanja pyrkii kansalaisvaikuttamisen keinoin edistämään fossiilisten energiamuotojen korvaamista uusiutuvalla energialla ja energiatehokkuudella kuntien energiantuotannossa. Kampanjalla on paikallisryhmät Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä, sekä työryhmät viestintää, varainhankintaa ja kansainvälisiä asioita varten. Kampanjan keskiössä on vapaaehtoisten toiminta, jonka suunnitteluun, ohjaamiseen ja tukemiseen kampanjakoordinaattori osallistuu. Lue lisää “Avoin työpaikka: Hiilivapaa Suomi -kampanjan koordinaattori”

Vantaa ja Helsinki investoimassa turpeeseen?

Martinlaakson voimala kesällä 2016. Kuva: Miikka Niemi.

On vuosi 2017. Suomessa suurin osa kansalaisista, päättäjistä ja energiasektorista ovat yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutos pitää ottaa vakavasti ja sitä pitää torjua. Yksimielisyys on myös siitä, että uusiin kivihiilivoimaloihin ei investoi Suomessa enää kukaan.

Näyttää kuitenkin siltä, että sama yksimielisyys ei vallitse, kun puhutaan kotimaisesta kivihiilestämme, eli turpeesta.

Tällä hetkellä Vantaan ja Helsingin yhdessä omistama (omistussuhde 60 % / 40 %) Vantaan Energia Oy valmistelee Martinlaakson voimalan maakaasukattilan korvaamista uudella tekniikalla, jossa käytettäisiin metsäperäisen bioenergian rinnalla turvetta. Laitokselle on jo haettu ympäristölupaa, jossa turpeen osuudeksi on määritelty 0–30%. Lähtökohtana kuitenkin pidetään suunnitelmaa, jossa investoitaisiin teknologiaan, jolla käytännössä turpeella tuotettaisiin noin 10 %:n osuus kyseisen laitoksen tuottamasta lämmöstä. Lisäksi voimalaan jäisi edelleen toimintaan nykyinen hiilikattila, jonka käyttöastetta ilmeisesti tosin vähennettäisiin. Lue lisää “Vantaa ja Helsinki investoimassa turpeeseen?”

3 + 1 tapaa uudistaa Espoon kaukolämpö

Suomenojan voimalaitos
Espoon Suomenojan voimalaitoksessa palaa kivihiili. Kuva: Tuomo Lindfors / CC BY-NC-SA 2.0

Nykyisellään Espoon kaukolämmön tuotanto ei ole ilmastonäkökulmasta kestävää: Fortumin omien tietojen mukaan vuonna 2016 noin 54% kaukolämmöstä tuotettiin kivihiilellä. Mutta miten hiilestä päästään eroon ja siirrytään kohti kestäviä kaukolämpöratkaisuja?

Fortum on talvella 2017 julkistanut kolme alustavaa visiota Espoon kaukolämmön uudistamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Visioissa painotetaan eri määriä geotermistä energiaa, bio- ja kierrätyspolttoaineita sekä hajautettuun tuotantoon perustuvaa hukka- ja biolämpöä. Lue lisää “3 + 1 tapaa uudistaa Espoon kaukolämpö”

Voting for coal-free Finland – here’s how

Finland will hold municipal elections on 9.4. The new council members will, among other things, be responsible for decisions on climate change mitigation and energy production. In many Finnish cities the energy production companies are owned by the municipality, giving the council members a chance to guide them to exchange coal, peat and other fossil fuels for renewable energy and energy effiency and savings. With the climate crisis at hand, big decisions must be made during the upcoming council period.

Coal-free Finland campaign has asked candidates in six major cities – Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku and Jyväskylä – to commit to steering their city free of coal and peat use. Several candidates in different parties have responded positively. Now it’s the time for voters to show their support for candidates dedicated to sustainable climate policies.

Here’s how you can help:

  1. Check your eligibility to vote on the official election site. In Finland it is possible to vote in municipal elections even if you are not a Finnish citizen, if certain criteria are met.
  2. Pick a candidate who has made a commitment to advocate against coal and peat. You can find such candidates in our six campaign cities here. On that page, 1) pick the mucipality, 2) optionally, choose the party whose candidates you want to see, 3) click ”Hae ehdokkaita”.
  3. Discuss elections with friends and family, and encourage them to use their right to vote. Let them know about candidates who support the Coal-free Finland campaign goals.
  4. If needed, check the official voting instructions.
  5. Cast your vote on Sunday 9th!

Thank you for helping move Finland beyond coal!

Read more about the campaign and energy issues in Finland: Coal-free Finland in English.

Äänestä ilmastonsuojelua kuntavaaleissa 9.4.!

Vaalipäivänä 9.4. selviää, ketkä luotsaavat Suomen kuntia seuraavat neljä vuotta – ja vastaavat myös energiantuotannon isoista päätöksistä. Monissa kunnissa energiayhtiöt ovat kunnan omistuksessa, joten kunnanvaltuutetuilla on mahdollisuus edistää siirtymää kestävään energiantuotantoon. Ilmastotoimilla on kiire, ja suurten päätösten täytyy tapahtua nyt alkavalla valtuustokaudella.

Hiilivapaa Suomi -kampanja on kerännyt kampanjakaupunkiemme (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Jyväskylä) ehdokkailta sitoumuksia hiilen ja turpeen vastustamisesta. Sitoumuksia on tullut kiitettävästi eri kunnista ja puolueista – kiitokset ehdokkaille aktiivisuudesta!

Nyt on käsillä viimeiset päivät kannustaa äänestäjiä valitsemaan eri puolueiden ilmastoystävällisimpiä ehdokkaita.

Näin sinä voit auttaa:

1) Äänestä itse ehdokasta, joka on sitoutunut edistämään kuntasi luopumista hiilestä ja turpeesta. Katso sitoutumuksen tehneet ehdokkaat kampanjakaupungeissamme täältä.

2) Auta kampanjan vaaliviestejä saamaan näkyvyyttä tykkäämällä ja jakamalla vaalipostauksia:
facebook.com/hiilivapaasuomi
twitter.com/HiilivapaaFI

3) Levitä tietoisuutta aiheesta sosiaalisessa mediassa ottamalla käyttöön kampanjan profiilikuvatarra tai kansikuva täältä.

4) Juttele vaaleista ystäviesi ja perheesi kanssa ja kannusta myös heitä käyttämään ääntään! Suosittele kampanjamme vaalisitoumuksen tehneitä ehdokkaita.

Kiitos avustasi – tehdään yhdessä Hiilivapaa Suomi!

Gallup: pääkaupunkiseudulla halutaan uusiutuvaa energiaa ja eroon hiilestä

Kansalaisjärjestöt ovat pitkään vaatineet energiayhtiöiltä toimia fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseksi energiantuotannossa. Aihe on erityisen ajankohtainen kuntavaaleissa 2017, sillä tulevan valtuustonkauden aikana tehtävät päätökset tai päättämättä jättämiset ratkaisevat, sulkeutuvatko fossiilivoimalat ajoissa ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Kysymys on keskeinen etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa jokaisessa suuressa kunnassa on omat hiilivoimalansa: Helsingissä Hanasaari ja Salmisaari, Vantaalla Martinlaakso ja Espoossa Suomenoja. Näistä Hanasaari on päätetty sulkea vuoden 2024 loppuun mennessä, muiden kohtalo on vielä auki. Nämä voimalat ovat nykyään merkittävä osa pääkaupunkiseudun energiantuotantoa: kaukolämmöstä tuotetaan kivihiilellä Helsingissä 59%, Espoossa 54% ja Vantaalla 42%. Kuitenkin nämä voimalat on jo lähivuosina korvattava kestävällä energialla ja energiatehokkuudella, kun olemme ilmastonmuutoksen torjumisessa tosissamme. Lue lisää “Gallup: pääkaupunkiseudulla halutaan uusiutuvaa energiaa ja eroon hiilestä”

Hiilivapaat vaalikoneet – samaa vai eri mieltä?

Kuntavaalit käydään vajaan kolmen viikon kuluttua. Äänestysaktiivisuuden ennakoidaan laskevan mahdollisesti jopa alle 50 prosentin, joten varsinaisesta vaalihuumasta ei voida tänä vuonna puhua. Vaalikoneiden avulla sopivan ehdokkaan löytämisestä on kuitenkin pyritty tekemään mahdollisimman helppoa. Tilastokeskuksen mukaan ne ovatkin selvästi suosituin puolueita ja ehdokkaita koskevan vaalitiedon lähde internetissä. Vaalikoneiden kautta ehdokkaiden on mahdollista tavoittaa jopa 45% 18-89 -vuotiaista.

Mitä vaalikoneissa sitten kysytään? Yle uutisissa (24.2.) Ylen vaalikoneen tuottaja Marika Ahonen vastasi kysymykseen näin: “No vaalikoneessahan kysytään näitä asiakysymyksiä pääasiassa ja sitten näissä galleriavideoissa, pyritään menemään siihen persoonaan, eli kuka on niiden vastausten takana, millainen se ihminen ja henkilö on ja niistä saa nimenomaan käsityksen siitä, millainen ehdokas on esiintyjänä ja minkälainen mies, nainen, henkilö, hän on olemassa.”

Käsitys vaalikoneiden tarkoituksesta tuntuu noudattavan samaa linjaa muissakin medioissa. Sen sijaan, että autettaisiin äänestäjää selvittämään, mitä mieltä ehdokkaat ovat kunnallispolitiikan ajankohtaisista kysymyksistä, keskitytään korostamaan poliitikkojen persoonaa. Perusteluna yksinkertaistetun vastakkainasettelun rakentamiselle kysymyksissä on tyypillisesti se, että poliitikon arvot vaikuttavat hänen tekemiinsä päätöksiin.

Tämän vuoden vaalikoneista löytyykin kysymyksiä kuten: Lasten on tärkeämpää olla uteliaita ja itsenäisiä kuin hyvin käyttäytyviä ja tottelevaisia (YLE) tai Keskiolutta tulee voida ostaa vain Alkosta (MTV3). Ihmetyttää kuitenkin, eikö kuntavaalien tapauksessa arvoja voitaisi peilata juuri kuntapolitiikan kysymysten kautta? Näidenhän sanotaan olevan juuri niitä “ihmistä lähellä olevia” asioita. 

Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa. (HS)

Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa. Kyllä vai ei, kysyy Helsingin sanomien vaalikone. Vaalikoneiden kysymykset on usein muotoiltu tavalla, joka antaa olettaa, että asia on joko–tai. Tässä tapauksessa ehdokkaan, saati äänestäjän on vaikea päästä kyseenalaistamaan itse kysymystä. Todellisuudessa vähäpäästöisten ratkaisujen ei tarvitse olla kalliimpia kuin saastuttavien, eikä ilmastonmuutoksen hillintä näin ollen asetu hyvän taloudenpidon vastakohdaksi. Päinvastoin, energiaa säästämällä voimme säästää myös rahaa ja uusien teknologioiden kautta voimme luoda taloudellista toimeliaisuutta. Kysymyksen taustaoletus siitä, että talouskasvu ja ympäristöasiat ovat ristiriidassa keskenään kuitenkin vahvistuu kyllä–ei -akselille asetettuna.

Päätökset energiaratkaisuista tehdään kunnissa ja ilmastonmuutoksen pysäyttämisen kannalta seuraava valtuustokausi on ratkaiseva. Siksi aioimme Hiilivapaa Suomi -kampanjassa toteuttaa kuntavaalien yhteydessä verkkosivun, jossa jokainen ehdokas saisi energialuokituksen vaalikonevastaustensa perusteella. Tämänvuotiset vaalikonekysymykset eivät kuitenkaan antaneet tähän mahdollisuutta. 

Energialuokituksen antaminen ehdokkaille oli haastavaa myös eduskuntavaalien 2015 yhteydessä vaalikonekysymysten muotoilun takia, mutta koska kysymyksiä oli useampia, niiden avulla pystyttiin jo löytämään eroja ehdokkaiden väliltä. Tuolloin HS:n vaalikoneessa oli mukana myös kysymys: Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä. Nyt kun fossiilisista polttoaineista luopuminen on entistäkin kiireellisempää, kysymystä ei enää löydy.

 

Hiilivapaa Suomi -kampanja tavoitteisiin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä sitoutuneet ehdokkaat löydät täältä: http://hiilivapaasuomi.fi/sitoumukset/.

 

Vaalikampanjamme on avattu!

Kuntavaaleihin on reilu kuukausi aikaa. 9.4. valittavien kunnanvaltuutettujen päätökset tulevalla valtuustokaudella 2017–2021 ratkaisevat, sulkeutuvatko ilmastoa lämmittävät voimalaitokset ajoissa ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Suurin osa Suomen päästöistä syntyy energiantuotannosta ja -kulutuksesta. Monissa kunnissa energiayhtiöt ovat kunnan omistuksessa, joten kunnanvaltuutetuilla on mahdollisuus edistää siirtymää kestävään energiantuotantoon. Näytetään kuntavaaliehdokkaille, että me haluamme heidän toimivan ilmastonmuutoksen torjumiseksi!

Näin voit osallistua:

Allekirjoita äänestyslupaus hiilivapaan Suomen puolesta ja tarkista ehdokkaat, jotka kampanjakaupungeissamme lupaavat edistää kampanjan tavoitteita!
>> Tee äänestyslupaus
>> Katso sitoutuneet ehdokkaat

Osoita tukesi kampanjalle sosiaalisessa mediassa!
>> Ota käyttöön kampanjan profiilikuvabadge tai kansikuva
>> Jaa äänestyslupausta koskevia postauksiamme Facebookissa ja Twitterissä

Hiilivapaa Suomi -kampanja tekee vaalikampanjaa Espoossa, Helsingissä, Jyväskylässä, Tampereella, Turussa ja Vantaalla. Lisää vapaaehtoisia kaivataan aina mukaan toimintaan!
>> Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi

Kampanjaa tehdään pääasiassa vapaaehtoisvoimin, ja tulomme koostuvat yksityisistä lahjoituksista. Lahjoituksella autat meitä sulkemaan fossiilivoimaloita.
>> Lahjoita kampanjalle