Usein kysytyt kysymykset

Mistä kampanjassa on kyse?
Mihin kampanjaa tarvitaan?
Millaisia energiaratkaisuja kampanja kannattaa?
Onko bioenergia kestävä ratkaisu energiantuotantoon?
Miksi fossiilisista polttoaineista pitää luopua?
Miksi hiilestä luopumisella on kiire?
Millä energia tuotetaan Suomessa nyt?
Kuinka paljon Suomessa on fossiilivoimaloita?
Mistä Suomen päästöt syntyvät?
Kuka Suomessa päättää energia-asioista?
Miksi investoida uusiutuviin Suomessa, jos päästökaupan hinta ei siihen ohjaa?
Onko uusiutuviin energialähteisiin siirtyminen kallista?
Mitä mieltä kampanja on ydinvoimasta?
Mitä mieltä kampanja on turpeesta?
Eikö kivihiiltä ja turvetta tarvita energian tarvepiikkien hoitamiseksi?
Ovatko kampanjan tavoitteet realistisia?
Mitä mieltä kampanja on jätteenpoltosta?
Mitä mieltä kampanja on kivihiilen vaihtamisesta maakaasuun?


Mistä kampanjassa on kyse?

Hiilivapaa Suomi -kansalaiskampanjassa vapautetaan Suomi ilmastoa lämmittävästä fossiilienergiasta voimala kerrallaan. Kampanjan tavoitteena on, että Suomen kuntien energiantuotannossa fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö lopetetaan ja panostetaan sen sijaan kestäviin uusiutuviin energianlähteisiin ja energiatehokkuuteen. Hiilivapaa Suomi on seuraaja aiemmalle Hiilivapaa Helsinki -kampanjalle, jonka kampanjointi huipentui Hanasaaren hiilivoimalan sulkemispäätökseen Helsingin kaupunginvaltuustossa joulukuussa 2015.

Maailmalla muutos kohti uutta energiajärjestelmää on jo käynnissä. Historiallisessa Pariisin ilmastokokouksessa valtiot sitoutuivat rajoittamaan ilmaston lämpenemisen kestävälle tasolle. Tavoitteen saavuttaminen vaatii, että fossiilisista polttoaineista on luovuttava nykyisiä suunnitelmia huomattavasti nopeammin kaikkialla maailmassa – myös Suomessa. Nyt on aika ryhtyä toimeen!

Hiilivapaa Suomi -kampanjaa tehdään kaikilla paikkakunnilla, joilla energiainvestoinnit ovat ajankohtaisia ja asukkaat haluavat toimia. Kampanja toimii pääosin ilmastonmuutoksesta huolestuneiden vapaaehtoisten voimin. Yhdessä vaikutamme energiayhtiöihin, jotka Suomessa ovat usein kuntien omistamia. Uudet vapaaehtoiset ovat lämpimästi tervetulleita mukaan toimintaan: ilmoittaudu mukaan vapauttamaan Suomi hiilestä!

Hiilivapaan Suomen taustalla on Maan ystävät yhteistyössä Luonto-Liiton, Changemakerin, Ilmastovanhempien, 350 Suomen, Kepan, Energiaremontin ja Suomen YK-nuorten kanssa. Hiilivapaa Suomi -kampanja on myös mukana Europe Beyond Coal -kampanjassa, joka toimii 28 Euroopan maassa ja jonka yhteisenä tavoitteena on siirtymä puhtaaseen energiajärjestelmään.


Mihin kampanjaa tarvitaan?

Suomen hiili- ja turvevoimalat. “Onko niitä tosiaan noin monta?” kysyi moni kävijä Maailma Kylässä -festivaaleilla. Pelkkää lämpöä tuottavat lämpölaitokset on rajattu kartan ulkopuolelle. Niitä on Suomessa yli 1000, mutta suurin osa niistä on näitä voimaloita pienempiä.
Suomen hiili- ja turvevoimaloita. Karttaan on koottu Energiaviraston voimalaitosrekisteristä voimalat, joiden pääpolttoaine on kivihiili tai turve, pelkkää lämpöä tuottavia lämpökeskuksia lukuunottamatta.

Vaikka Suomella ja kunnilla on paljon tavoitteita ilmastonmuutoksen torjumiseksi, maamme on edelleen täynnä fossiilista energiaa käyttäviä voimalaitoksia. Nämä voimalat täytyy pian korvata kestävillä vaihtoehdoilla. Muutos ei kuitenkaan tapahdu itsestään, eikä varsinkaan riittävän nopeasti. Fossiilivoimaloiden sulkemista täytyy vauhdittaa reippaasti, ja tämä on kampanjan keskeinen tavoite.

Energiantuotantoon käytettävät voimalat ovat pitkäikäisiä. Kun voimala on rakennettu, sitä pyritään käyttämään useita kymmeniä vuosia, vaikka aikanaan valittu teknologia ja sen myötä määräytyvä polttoaine, kuten hiili tai turve, ei enää sopisi nykyajan tilanteeseen. Ilmastonmuutoksen rajuus kuitenkin vaatii, että nykyisistä voimaloista on luovuttava jo lähivuosina.

Fossiiliteollisuus pyrkii myös vaikuttamaan siihen, että sen intressit näkyvät ja kuuluvat politiikassa. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi EU-tasolla keskeiset päättäjät tapaavatkin paljon enemmän fossiililobbareita kuin uusiutuvan energian edustajia. Siksi kampanjointia ilmaston ja ilmastoystävällisen energiantuotannon puolesta tarvitaan.


Millaisia energiaratkaisuja kampanja kannattaa?

Kampanjan ensimmäisiä vaikuttamiskohteita ovat suurten kaupunkien kaukolämpöjärjestelmät, joissa fossiiliset polttoaineet, turve mukaan lukien, on vaihdettava uusiutuviin. Ensisijaisia fossiilien korvaajia kampanjan näkökulmasta ovat mahdollisimman kestävät, päästöttömät uusiutuvat lähteet, kuten hukkalämmön talteenotto, teollisen kokoluokan ja kiinteistökohtaiset lämpöpumput, geoterminen energia, aurinkolämpö, erilaiset yhteisöenergiaratkaisut ja muut uudet ratkaisut.

Olennaista on myös vähentää energian tarvetta mm. remontoimalla rakennuskanta vähän kuluttavaksi. Energian tarvepiikkejä voidaan älyteknologialla ja joustoilla madaltaa. Myös lämmön kausivarastointi kesältä talvelle sekä matalalämpöverkkojen ja kaksisuuntaisen kaukolämpöverkon käyttöönottaminen ovat vaihtoehtoja, joita kaupungeissa pitäisi tarkastella.

Talvien lämmöntarpeen kattamiseksi erilaisilla kestävillä biomassajakeilla voi olla osuutensa kokonaisuudessa, mutta kaiken fossiilisen energian korvaamiseen ne eivät ole ilmaston tai luonnon kannalta kestävä ratkaisu. Bioenergian osuuden on siis pysyttävä maltillisena, ja sen käytölle on asetettava riittävät kestävyyskriteerit.


Onko bioenergia kestävä ratkaisu energiantuotantoon?

Talvien lämmöntarpeen kattamiseksi erilaisilla kestävillä biomassajakeilla voi olla osuutensa kokonaisuudessa, mutta kaiken fossiilisen energian korvaamiseen ne eivät ole ilmaston tai luonnon kannalta kestävä ratkaisu. Bioenergian osuuden on siis pysyttävä maltillisena, ja sen käytölle on asetettava riittävät kestävyyskriteerit.

Bioenergialla on suuret välittömät päästöt, joita ilmastonmuutoksen torjunnan kiireellisyyden vuoksi on vähennettävä nopeasti.  Bioenergia voi olla ilmaston kannalta hyödyllistä ainoastaan, kun käytetään kestävyyskriteerit täyttäviä, nopeakiertoisia biomassajakeita. Nopeakiertoisilla biomassajakeilla viitataan puunkorjuussa syntyvään hakkuujätteeseen, oksiin ja risuihin (huom. ei kantoihin), ja teollisuuden tähteisiin kuten sahanpuruun ja puunkuoreen, jotka lahoavat vuosissa tai parissa vuosikymmenessä. Kestävyyskriteerit täyttävän metsäbiomassan riittävyys on kuitenkin kyseenalaista tilanteessa, jossa sitä havitellaan lämmön- ja sähköntuotannon lisäksi myös liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon (Ks. Liski ym. 2011. “Metsäbiomassan energiakäytön ilmastovaikutukset Suomessa”).

Kansalliseen metsästrategiaan sisältyvä tavoite lisätä vuosittaisia hakkuita noin 15 miljoonalla kuutiometrillä on kestämätön. Lisääntyvät hakkuut ja biomassan poltto pienentäisivät metsiin vuosittain sitoutuvan hiilen määrää merkittävästi ja näin vaikuttaisivat ilmakehään päästöjen tavoin.

Bioenergiasta on käyty viime vuosina kriittistä keskustelua, ja alan tutkimus kehittyy jatkuvasti. Julkisessa keskustelussa ja tutkijoiden puheenvuoroissa on viime aikoina esitetty runsaasti huolestuneita näkemyksiä metsäenergian ilmastovaikutuksista ja vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen (ks. esim. HS 23.5.2017: Ilmastopaneeli: Hallituksen kaavailemat metsien lisähakkuut kasvattaisivat päästöjä, YLE 24.3.2017:  Tutkijoiden julkinen kirje: Suomen metsänkäyttösuunnitelmat eivät hillitse ilmastonmuutosta ja ovat uhka monimuotoisuudelle, HS 25.9.2017  Lähes 200 tutkijaa ympäri maailman vetoaa EU-ministereihin: Metsien hakkuille asetettavia rajoituksia ei saa vesittää. Bioenergiaan liittyvien ongelmien vuoksi Hiilivapaa Suomi -kampanja näkee bioenergian korkeintaan osaratkaisuna fossiilisten energialähteiden korvaamiseen. Selvän pääpainon tulee olla päästöttömillä vaihtoehdoilla, kuten energiansäästöllä, lämpöpumpuilla ja hukkalämmön talteenotolla.

Suomen on varauduttava myös siihen, että kaikkea puuenergiaa ei tulevaisuudessa lasketa EU:n päästökaupassa päästöttömäksi. Keskustelua metsäperäisen bioenergian kestävyyskriteereistä käydään Euroopassa jatkuvasti.


Miksi fossiilisista polttoaineista pitää luopua?

Kivihiili ja turve ovat eniten ilmastonmuutosta aiheuttavia energiantuotannon polttoaineita. Kun olemme tosissamme ilmastonmuutoksen torjumisessa, ei kivihiilen ja turpeen polttaminen yksinkertaisesti enää käy. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita ei voi saavuttaa ilman, että fossiilivoimalat vaihdetaan pian kestäviin ratkaisuihin. Myös tiedemaailma on peräänkuuluttanut kivihiilen käytön alasajoa ilmastosyistä.

Kivihiilen polton jatkaminen on myös taloudellisesti riskialtista.Vielä tällä hetkellä päästöoikeuden hinta on halpa, mutta päästökauppajärjestelmää kiristävät uudistukset todennäköisesti nostavat päästöoikeuden hintaa ainakin jonkin verran. Kivihiilellä tuotetun energian kannattavuutta uhkaa myös koko ajan lisääntyvä edullisesti tuotettu uusiutuva energia.  Euroopan energiamarkkinoilla on käynnissä laaja, nopeasti etenevä murros. Esimerkiksi E.ONin ja Enelin kaltaiset merkittävät eurooppalaiset energiayhtiöt ovat ilmoittaneet suurista strategisista muutoksista: fossiilisen energiantuotannon sijaan ne panostavat jatkossa uusiutuvan energian, energiansäästön ja älykkäiden energiajärjestelmien palveluihin. Maailmalla hiilivoimalahankkeita perutaan enemmän kuin rakennetaan. Yksityiset ja julkiset sijoittajat ympäri maailmaa vetävät rahojaan pois kivihiilestä.

Suomessakin kivihiilestä halutaan luopua. Suomen nykyinen hallitus on linjannut, että kivihiilen käytöstä voimalaitoksissa luovutaan vuoteen 2030 mennessä. Hiilivapaa Suomi -kampanjan mielestä luopuminen pitäisi ilmastonmuutoksen rajuuden takia toteuttaa aiemmin, ideaalisti jo lähellä vuotta 2020.


Miksi hiilestä luopumisella on kiire?

Pariisin ilmastosopimuksessa päätettiin, että ilmaston lämpeneminen tulisi pyrkiä rajoittamaan 1,5 asteeseen. Tavoitteen saavuttaminen vaatii mittavia toimia jo lähivuosina. Esimerkiksi Carbon Briefin analyysin mukaan jo neljän vuoden annos nykytasoisia ilmastopäästöjä riittää suurella todennäköisyydellä aiheuttamaan lämpötilan nousemisen 1,5 asteella. Joidenkin tieteilijöiden mukaan 1,5 asteen lämpeneminen tulee toteutumaan jo tähän mennessä syntyneiden päästöjen vuoksi.

 

Carbon Countdown 2017
Carbon Briefin analyysin mukaan jo neljän vuoden annos nykytasoisia ilmastopäästöjä riittää aiheuttamaan lämpötilan nousemisen 1,5 asteella.

Sitran tilaaman tutkimuksen mukaan Suomessa päästöjä pitäisi kokonaisuudessaan vähentää 130–150 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä, jos haluamme noudattaa Pariisin sopimusta ja estää ilmastokatastrofin. Tämä tarkoittaa, että päästöjen nollaamisen lisäksi hiilidioksidia pitää sitoa ilmakehästä esimerkiksi metsityksellä. Tällä hetkellä valtion tavoitteena on kuitenkin 80 %:n päästövähennys vuoteen 2050 mennessä.

Päästövähennysten tahtia täytyy siis myös Suomessa nopeuttaa selvästi. Mitä hitaammin päästövähennykset saadaan käyntiin, sitä korkeampiin lämpötiloihin maailma todennäköisesti päätyy.


Millä energia tuotetaan Suomessa nyt?

Uusiutuva energia on edelleen Suomen energiankäytössä vähemmistössä. Sen tuotannossa selvästi suurin osuus on puulla. Muilla uusiutuvan energian muodoilla on Suomessa merkittävää potentiaalia, joka tulisi pian ottaa käyttöön.

Energian hankinta
Energian kokonaiskulutus 1975-2015. Lähde: Tilastokeskus

Etenkin kaukolämmön tuotannossa kivihiilen ja turpeen sekä maakaasun osuus on edelleen merkittävä, ja niiden osuus energiantuotannon ilmastopäästöistä on suuri.


Kuinka paljon Suomessa on fossiilivoimaloita?

Energiaviraston ylläpitämässä voimalaitosrekisterissä oli tammikuussa 2018 seuraava määrä voimaloita, joissa pääpolttoaineeksi oli ilmoitettu fossiilinen polttoaine tai turve:

Kivihiili: 11 kpl
Turve: 37 kpl
Maakaasu: 24 kpl
Masuunikaasu: 1 kpl
Raskas öljy: 10 kpl
Keskiraskas öljy: 20 kpl
Kevyt öljy: 4 kpl

Lisäksi osa puuperäisiä polttoaineita pääpolttoaineinaan käyttävät voimalat käyttävät sivu- tai varapolttoaineinaan fossiilisia polttoaineita. Voimalaitosrekisteriin ilmoitetaan sellaiset sähkövoimalaitokset ja sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitokset, joiden sähköteho on vähintään 1 MWA.

Näiden voimaloiden lisäksi Suomessa on vielä pelkkää kaukolämpöä tuottavia lämpökeskuksia. Niitä on Suomessa yli 1 000 kpl, ja lämpötehoa ko. voimaloilla on yhteensä noin 15 GW (Kaukolämpötilasto 2014, s. 3. Energiateollisuus ry).


Mistä Suomen päästöt syntyvät?

Energiantuotanto ja -kulutus ovat Suomessa keskeisin ilmastopäästöjen lähde.

Lähde: Tilastokeskus: Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990-2015.pdf (25.5.2015)
Lähde: Tilastokeskus: Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990-2015 (25.5.2015)

Kuka Suomessa päättää energia-asioista?

Ilmastopolitiikan yleisistä ohjauskeinoista, kuten verotuksesta ja laeista, päättää Suomessa eduskunta. Käytännössä päätökset valmistelee hallitus ministeriöiden kautta. Keskeisiä tahoja ovat etenkin Työ- ja elinkeinoministeriö, Valtiovarainministeriö ja Ympäristöministeriö. Keskeisiä strategioita ovat energia- ja ilmastostrategia ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU).

Käytännön energiaratkaisuista päättävät kuitenkin energiayhtiöt ja niiden omistajat. Monissa kaupungeissa energiantuotanto on edelleen kunnan omistuksessa. Tuolloin yhtiön asioista päättävät viime kädessä kunnanvaltuutetut. Käytännössä merkittävää valtaa käyttävät kuitenkin energiayhtiöiden hallitusten jäsenet, jotka voivat olla poliitikkoja tai hallitusammattilaisia. Energiayhtiöiden omistajaohjauksesta vastaa usein kunnanhallitus ja sen alainen jaosto, esimerkiksi konserni- tai liiketoimintajaosto.

Esimerkiksi Helsingissä, Vantaalla, Tampereella ja Jyväskylässä energiayhtiöt ovat kunnan omistuksessa. Espoo on myynyt oman energiantuotantonsa Fortumille. Turussa energiayhtiötä omistavat kunnat yhdessä Fortumin kanssa.


Miksi investoida uusiutuviin Suomessa, jos päästökaupan hinta ei siihen ohjaa?

EU:n päästökaupassa päästöoikeuden hinta on jäänyt odotettua matalammaksi, koska markkinoilla on ollut ylitarjontaa päästöoikeuksista ja lisäksi hyvin suuri osa oikeuksista on jaettu ilmaiseksi. Hiilivoimaloiden sulkemista ei kuitenkaan pidä päästökaupan ongelmien vuoksi pitkittää, vaan päästökauppa itsessään pitää korjata jos sitä edelleen halutaan käyttää ilmastotoimien ohjaamiseen. EU-maat, Euroopan parlamentti ja komissio sopivat päästökauppakauden 2021-2030 säännöistä marraskuussa 2017. Päästökauppaa kiristäviä uudistuksia ovat muun muassa vuosittain jaettavien päästöoikeuksien määrän väheneminen 2,2 prosentilla nykyisen 1,74 prosentin sijaan sekä perustettava markkinavakausvaranto, jonka tarkoitus on poistaa markkinoilta ylimääräisiä oikeuksia. Toisaalta päästöoikeuksien ilmaisjako jatkuu laajana varsinkin energiaintensiivisillä aloilla. On ennustettu, että päästökaupan kiristykset nostavat päästöoikeuden hintaa jossain määrin, mutta on vaikeaa ennustaa, kuinka suuri vaikutus tarkalleen on. (ks. lisää CarbonBrief Q&A: Will the reformed EU Emissions Trading System raise carbon prices?)

Joidenkin mukaan Suomen ei kannata investoida uusiutuviin, sillä se vapauttaisi päästöoikeuksia muiden käytettäväksi. Tällä hetkellä päästöoikeusjärjestelmässä on kuitenkin runsaasti ylimääräisiä päästöoikeuksia.Tähänkin mennessä vain pieni osa vapautuvista päästöoikeuksista on käytetty ja on epätodennäköistä,  että kaikille vapautuville päästöoikeuksille löytyy tulevaisuudessakaan ostajia (ks. Sandbag 2016 Puncturing the waterded myth). Lisäksi vuonna 2019 aloittaa toimintansa markkinavakausvaranto, joka poistaa markkinoilta ylijääneitä oikeuksia.

Tosiasia on, että korvaamalla kivihiilen polttamista uusiutuvalla energialla Suomi vähentää konkreettisesti ilmastoa lämmittäviä päästöjä, saa mahdollisuuden vaihtaa ulkomaisen polttoaineen kotimaiseen ja parantaa kotimaisen elinkeinoelämän edellytyksiä.


Onko uusiutuviin energialähteisiin siirtyminen kallista?

Ei. Koko Suomen energiajärjestelmää tutkinut Lappeenrannan teknillisen yliopiston vetämä Neocarbon-ryhmä tuli tutkimuksessaan siihen tulokseen, että täysin uusiutuvilla energianlähteillä toimiva järjestelmä tulisi jopa hieman halvemmaksi kuin vertailuvaihtoehdot.

Suomen energiainfrastruktuuri on vanhentumassa, ja suuria investointeja sen uudistamiseksi on edessä joka tapauksessa. Panostukset kannattaa suunnata uusiutuvaan energiaan, sillä on selvää, että ilmastonmuutoksen torjuntaan keskittyvässä maailmassa myös talouden trendit kääntyvät muutoksen puolelle. Jos Suomi haluaa energiateollisuudessa tuottaa ratkaisuja myös vientimarkkinoille, on tarjoamamme teknologian toimivuus todistettava myös kotimaassa.


Mitä mieltä kampanja on ydinvoimasta?

Ydinvoima ei ole relevantti kysymys kampanjan kohdekaupungeissa. Olennaista on ratkaista etenkin kaupunkien lämmöntuotanto, sillä se nojautuu tällä hetkellä pitkälti fossiilisille polttoaineille. Ydinvoimaloiden rakentaminen lähelle kaupunkikeskustoja lämmöntuotantoa ja sen tehokasta siirtoa varten ei ole realistinen lähitulevaisuuden skenaario.

Esimerkiksi Helsingissä on tutkittu lämmön tuomista Loviisan suunnitellusta ydinvoimalasta pitkän kaukolämpöputken kautta. Ratkaisu todettiin Helenin blogissa taloudellisesti kannattamattomaksi ja huoltovarmuuden kannalta ongelmalliseksi.

Suurten reaktoreiden lisäksi keskusteluun ovat nousseet pienet modulaariset ydinreaktorit, joilla viitataaan kokoluokaltaan muutamasta kymmenestä 300 megawatin laitoksiin. Uraanin louhintaan, voimalaitosten turvallisuuteen ja ydinjätteen sijoittamiseen liittyy samanlaisia ongelmia niin suurten reaktoreiden kuin modulaaristen reaktoreiden kohdalla.  

Lisäksi monet uudet ydinvoimahankkeet ovat kohdanneet viime vuosina isoja ongelmia: kustannukset ovat paisuneet ja aikataulut viivästyneet. Modulaaristen ydinreaktoreidenkin lopullista hintaa on vielä vaikea arvioida. Huomionarvoista on, että samaan aikaan uusiutuvien energiamuotojen hinnat ovat olleet laskussa.


Mitä mieltä kampanja on turpeesta?

Turpeen polton päästöt ovat jopa korkeammat kuin kivihiilen polton aiheuttamat päästöt. EU ja IPCC luokittelevat turpeen fossiiliseksi polttoaineeksi, sillä vaikka se on eloperäistä, sen uusiutuminen kestää tuhansia vuosia. Suot ovat merkittävä hiilivarasto. Yli kaksi kolmasosaa Suomen hiilivarastoista on turpeessa.  Turvesoiden suojelulla ja ennallistamisella Suomi voisi vahvistaa hiilinielujaan ja soiden monimuotoisuutta. Kampanjan tavoitteena on saada Suomen päästöt laskemaan, joten kannatamme myös turvevoimaloiden korvaamista päästöttömillä uusiutuvan energian lähteillä.


Eikö kivihiiltä ja turvetta tarvita energian tarvepiikkien hoitamiseksi?

Monet uudet lämmöntuotannon vaihtoehdot, kuten geoterminen energia ja hukkalämmön käyttö tuottavat lämpöä tasaisesti, joten niissä ei ole samanlaisia vaihtelevan tuotannon haasteita kuin vaikkapa sähköntuotannon osalta tuulivoimassa. Säätövoimaa tarvitaan jossain määrin jatkossakin, mutta säätövoiman ei tarvitse olla juuri hiiltä tai turvetta, vaan sitä voidaan tuottaa esimerkiksi puulla ja biokaasulla. Kuten nykyäänkin, pahimpien pakkaspäivien lämmöntarve voidaan kattaa pienien, tarvittaessa käyttöön otettavien varavoimaloiden tuotannolla. Lisäksi energian varastoinnin kehittyminen sekä kysyntäjoustot pienentävät säätövoiman tarvetta.


Ovatko kampanjan tavoitteet realistisia?

Tekesin ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston Neo-Carbon Energy -tutkimushankkeessa on selvitetty miten hiilineutraali energiajärjestelmä voidaan toteuttaa. Tutkimustulokset osoittavat, että täysin uusiutuvaan energiaan perustuva energiajärjestelmä on teknisesti ja taloudellisesti mahdollinen vaihtoehto Suomelle. Tulosten mukaan kokonaan uusiutuvaan energiaan pohjaava järjestelmä olisi lähes samanhintainen, tai jopa hieman halvempi, kuin ydinvoimaa ja runsaasti biomassaa sisältävät järjestelmät.

Konkreettiset kuntakohtaiset tavoitteet riippuvat paikallisten energiansäästötoimien ja uusiutuvan energian potentiaaleista. Hiilivapaa Suomi -kampanja peräänkuuluttaakin kuntia tekemään kuntakohtaiset selvitykset, joissa asetetaan tarkemmat konkreettiset tavoitteet.

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii mittavia toimia jo lähivuosina, ja aiheuttaa epäilemättä aikataulullisia haasteita kuntapäätöksenteolle. Nämä haasteet on kuitenkin pakko ratkaista, mikäli ilmastokatastrofi halutaan estää. Kampanja kannustaakin sekä kuntia että energiayhtiöitä toimimaan mahdollisimman sujuvassa ja avoimessa yhteistyössä tavoitteiden saavuttamiseksi.


Mitä mieltä kampanja on jätteenpoltosta?

Kampanja ei kannata uuden jätteenpolttokapasiteetin rakentamista Suomeen, sillä polttokapasiteetin lisääminen on ristiriidassa jätteen vähentämisen ja tehokkaan kierrätyksen tavoitteiden kanssa. Suomen ja EU:n jätelainsäädännössä (jätelaki 8 §) säädetään viisiportaisessa jätehierarkiasta, jonka mukaan ensijaista on syntyvän jätteen määrän vähentäminen. Toiseksi korkeimmalla portaalla on materiaalin uudelleenkäyttö ja kolmantena materiaalin kierrätys. Vasta neljäntenä tulee jätteen hyödyntäminen muutoin, esimerkiksi polttamalla, ja mikäli minkäänlainen hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte sijoitetaan kaatopaikalle.

Joulukuussa 2017 EU-maat, parlamentti ja komissio asettivat neuvotteluissaan tavoitteen, että yhdyskuntajätteestä uudellenkäytetään ja kierrätetään vuoteen 2025 mennessä 55 prosenttia, vuoteen 2030 mennessä 60 prosenttia ja vuoteen 2035 mennessä 65 prosenttia. Vuonna 2016 Suomessa poltettiin yhdyskuntajätteestä yli 50 %. Suomen valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa on vahvistettu hiukan tiukempi tavoite: 55 prosentin kierrätystavoite vuoteen 2023 mennessä. Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaan Suomessa on riittävästi jätteenpolttokapasiteettia jo nyt.

Jätteenpolttaminen ei ole myöskään ihanteellista ilmastopäästöjen suhteen, sillä kaikesta poltosta syntyy hiilidioksidipäästöjä. Esimerkiksi muovin polttamisella on yhtä suuret päästöt kuin öljyllä. Eloperäisestä jätteestä, kuten kotitalouksien biojätteestä ja maatalouden jätteistä, saadaan merkittävästi enemmän energiaa mädättämällä kuin polttamalla, ja eloperäinen jäte kannattaisikin ohjata biokaasun tuotantoon jätteenpolton sijaan. Jätteen polttaminen on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin jätteen mädäntyminen kaatopaikalla ilman metaanin talteenottoa.


Mitä mieltä kampanja on kivihiilen vaihtamisesta maakaasuun?

Maakaasu on parempi vaihtoehto kuin kivihiili siirtymäkauden polttoaineeksi. Maakaasun polton aikaiset päästöt ovat noin 60 % kivihiilen päästöistä. Kuitenkin myös maakaasun päästöt ovat suuret, ja on huomionarvoista, että ne eivät rajoitu pelkästään polton aikaisiin päästöihin vaan tuotentoketjun eri vaiheissa (poraus, käsittely, jakelu ja käyttö) syntyy metaanipäästöjä (ks. Kestääkö ilmasto Euroopan riippuvuuden kaasusta -raportti). Suomessa kannattaakin ensisijaisesti suunnata resurssit pitkän ajan ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Pitkän aikavälin kestäviä ratkaisuja ovat muun muassa energiatehokkuus, hukkalämpöjen hyödyntäminen, lämpöpumput, geoterminen lämpö ja aurinkolämpö.

Maakaasuinfrastruktuurin hyvä puoli on se, että sitä voidaan käyttää biokaasun hyödyntämiseen.