2016-2025
Syyskuun blogissa Hiilivapaa Suomi -kampanjan vapaaehtoinen Ulf Sjögren kertoo, kuinka espoolainen taloyhtiö irtautui kaukolämmöstä ja otti käyttöön maalämmön täydennettynä poistoilman lämmön talteenotolla. Mitä kannattaa ottaa huomioon ja millä eväillä lähteä yhtiökokoukseen? Entä voisivatko kiinteistöt olla avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa? Lue lisää ”Päästötön lämmitys eli kuinka teet taloyhtiöstäsi ilmastosankarin”
Amazonin sademetsät ovat alkuperäiskansojen ja monimuotoisen eliölajiston koti sekä maailman keuhkot. Tällä hetkellä maailman vihreät keuhkot palavat ennennäkemätöntä tahtia Brasilian äärioikeistolaisen presidentin Jair Bolsonaron ja maassa toimivien yritysten piittaamattomuuden ja ahneuden takia. Brasiliasta viedään suuri määrä maataloustuotteita (mm. naudanlihaa, soijaa rehuksi, kahvia) sekä puupohjaisia tuotteita ympäri maailmaa – myös Eurooppaan.
Euroopan Unioni on hiljattain päässyt sopimukseen Etelä-Amerikan kanssa Mercosur-kauppasopimuksesta. Sopimusta ei ole kuitenkaan ratifioitu ja se on hyväksyttävä vielä EU:n jäsenmaissa sekä Euroopan parlamentissa. EU:n on nyt käytettävä uhkaa sopimuksen ratifioimatta jättämisestä neuvotteluissa Brasilian kanssa. Vaikka Mercosur-sopimuksessa mainitaan Pariisin ilmastosopimus, on epävarmaa vaikuttaisiko ilmastovelvotteiden rikkominen todella maiden väliseen kauppaan ja lisäksi ratifioinnissa saattaa mennä vielä vuosia. Myös Suomen nykyisenä EU-puheenjohtajamaana tulee toimia sen eteen, että EU ei tee kauppapolitiikkaa ilmastonmuutoksen hillinnän kustannuksella.
➡️ Greenpeacen Amazon-työhön: https://lahjoita.greenpeace.org/d…/tee-kertalahjoitus-luonto
➡️ Siemenpuusäätiön kautta voi tukea CNS-järjestön koordinoimaa hanketta Amazonian keräilijäreservaattien puolustamiseksi: https://www.siemenpuu.org/fi/lahjoita
➡️ Auta Finnwatchia selvittämään Suomessa toimivien yritysten yhteydet Brasilian sademetsätuhoihin:
https://finnwatch.org/fi/hiilinielut-uhattuna
➡️ Suojele hehtaari sademetsää Rainforest Action Network:in kautta:
https://www.ran.org/issue/protect_an_acre/
➡️ Tue sademetsien alkuperäiskansoja yhdessä Amazon Watch:in kanssa: https://amazonwatch.org/donate
➡️ https://www.greenpeace.org/archive-finland/fi/kampanjat/metsa/amazon/
➡️ https://www.amnesty.fi/vetoomukset/taistelu-amazonin-sademetsasta-nelja-naista-vastaan-teollisuusjatit/
➡️ https://www.change.org/p/stop-the-burning-of-the-amazon-rai…
➡️ https://secure.avaaz.org/campaign/en/amazon_apocalypse_loc/
➡️ https://actionnetwork.org/…/sign-the-petition-demand-blackr…
Tule päättämään Maan ystävien ilmastokampanjan tulevaisuudesta! Vuosittainen tapaaminen järjestetään sunnuntaina 8.9. klo 12-16 Bokvillanin asukastalolla Arabiassa (Hämeentie 125, Helsinki). Lue lisää ”Maan ystävien ilmastokampanjatapaaminen su 8.9.2019”
Nostimme Ilmarisen ilmastokompastelijasta ilmastotsemppariksi: yhtiö on selventänyt kivihiilipolitiikkaansa ja luopunut RWE:stä, mutta tukee silti edelleen Fortumin fossiilisen energian polttoa. Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki ja Hiilivapaa Suomi-kampanjan koordinaattori Vera Kauppinen vastaavat Ilmarisen blogikirjoitukseen.
Ympäristöjärjestöt julkaisivat 18. heinäkuuta 2019 analyysin suomalaisten sijoittajien kivihiilipolitiikoista. Saimme työeläkevakuuttaja Ilmariselta vastauksen blogin muodossa. Kiitämme Ilmarista vastauksesta ja toivomme myös muiden sijoittajien kommentoivan omia tuloksiaan. Blogissa todetaan, että Ilmarinen on luopunut osakeomistuksista yrityksessä, joka datavirheestä johtuen oli osana salkkua. Oletamme Ilmarisen viittaavan tässä yhteydessä Euroopan saastuttavimpaan energiayhtiöön RWE:hen. Tämän lisäksi Ilmarinen kirjoittaa, että kestävän kehityksen salkkuun ei hyväksytä yhtiöitä, joiden liiketoiminnasta osa jarruttaa olennaisesti SDG-tavoitteiden saavuttamista. Olimme kritisoineet Ilmarista nimenomaan tästä1 ja asian selvittyä voimme luopua kritiikistämme. Lue lisää ”Vastine Ilmariselle: kivihiilipolitiikan selkeyttämisestä pisteitä, mutta Fortumin fossiilisten polton tukeminen edelleen ongelma”
Mitä eroa on hiilinielulla, hiilitaseella ja hiilivarastolla? Mitä on ilmastoystävällinen metsätalous? Elokuun blogissa professori Timo Pukkala selventää metsätalouden käsitteitä sekä Suomen metsien merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Lue lisää ”Metsät ja ilmastonmuutos – ABC”
Eduskunta- ja eurovaalit ovat ohi ja niissä saatiin huomattavia voittoja ilmastolle. Työ ei kuitenkaan lopu tähän, vaan kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen on jatkettava ilmastoasioiden edistämistä.
Kivihiilestä ollaan luopumassa, mutta toisaalta turpeen alasajo on edelleen liian hidas ja riittämätön. Samaan aikaan kun Suomi on luopumassa kivihiilen poltosta, valtionyhtiö Fortum on ostanut hiilivoimaa Euroopasta Uniper-kauppojen myötä. Jatketaanko Hiilivapaa Suomi -kampanjaa uusilla painotuksilla vai aloitetaanko kampanja kokonaan uudesta aiheesta?
Tule mukaan ideoimaan ja pohtimaan mihin suuntaan Hiilivapaa Suomea viedään!
Suomessa institutionaalisilla sijoittajilla on kohtuullisen hyvä maine ja monet suursijoittajat ovat pärjänneet esimerkiksi ilmastoriskien hallintaa vertailevissa Asset Owner Disclosure Projectin (AODP) listauksissa hyvin. Mutta miten on hiilipolitiikan laita? Kohtaavatko Suomen suurimpien eläkevakuutusyhtiöiden ja pankkien politiikat Europe Beyond Coal -suositusten tason? Suuntaa antavana asteikkona on käytetty Hiilivapaa Suomen eduskuntavaalikampanjasta tuttua kiltteysmittaria ja yritykset ovat valikoituneet merkittävyyden mukaan. Arvio ei kata koko markkinaa.
Yksikään sijoittaja ei ansainnut korkeinta mahdollista Ilmastosankari-arviota. Arvio perustuu salkun avoimesti raportoituun yrityskatalogiin ja hiilipolitiikan kattavuuteen. Sijoitusta on laskettu, mikäli toiminnassa on huomattavia rikkomuksia tai viherpesua. Luettelemme sijoittajat huonoimmasta parhaimpaan. Lue lisää ”Suomalaisten institutionaalisten sijoittajien hiilisijoitukset puntarissa”
Heinäkuun blogissa Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki arvioi suomalaisten eläkeyhtiöiden ja pankkien kivihiilipolitiikkaa. Suomalaisten eläkevarat vastasivat vuonna 2018 reilusti yli kolme kertaa koko Suomen valtion vuosibudjettia, ja sijoitusten joukossa on edelleen fossiilisten polttoaineiden käyttöä edistäviä yhtiöitä. Varsinkin hiilen suhteen aika on kortilla: Euroopassa tupruttelun olisi lakattava viimeistään vuonna 2030 ja muualla maailmassa 2040. Miten eläkeyhtiöt ja pankit pärjäävät verrattuna kansainväliseen eturintamaan? Kuinka paljon eläkevarojamme on edelleen kiinni kivihiilessä vaikeuttaen ilmastonmuutoksen hillintää? Lue lisää ”Suomalaisten eläkejättien tehtävä ryhtiliike hiilipolitiikassaan”
Haluatko vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjumiseen viestinnän keinoin? Tule mukaan tapaamiseemme!
Hiilivapaa Suomi -viestintäryhmä kokoontuu suunnittelemaan niin perinteisen kuin sosiaalisen median viestintää.
Uudet toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan! Kokoukseen voi osallistua myös Google Hangoutsilla.
Tapaamme toimistotiloissa Helsingin kantakaupungissa – ilmoittaudu, niin viestimme sinulle tarkemman esityslistan ja tapaamispaikan!
Ilmastonmuutos herättää monenlaisia tunteita ja on aiheena moniulotteinen ja haastava. Mistä tahansa on kuitenkin mahdollista keskustella rakentavasti kun pääsemme aitoon dialogiin keskustelukumppanin kanssa. Alla muutama näkökulma ilmastokeskustelun käynnistämiseen ja käymiseen.