Tammikuussa 2019 alkoi Hiilivapaa Suomi -kampanjan ilmastokalenterivuosi. Ilmastokalenteri toteutettiin osana Sitran järjestämää Maapalloliiga-haastekilpailua, jossa etsittiin järjestöjen ratkaisuja yksilön hiilijalanjäljen pienentämiseen. Maapalloliigan voittajana palkittiin ystävänpäivänä 2019 Eetti ry:n Lempivaatteeni-kampanja, joka sopii hyvin kestävän joulun teemaan. Joulun ja vuodenvaihteen aikaan on hyvä tilaisuus rauhoittua muistelemaan mennyttä vuotta, joten niin teemme mekin tässä blogissa. Lue lisää ”Joulukuu päättää ilmastokalenterivuoden”
Ilmastokalenteri
Ilmastokalenterin blogiarkisto
Marraskuun blogi: Jarrua liikenteen päästöille
Kuljin tässä taannoin vilkkaalla Lahdenväylällä matkalla Mäntsälästä kotiin Helsinkiin. Pohdin, mihin kaikki olivat menossa. Liikennettä syntyy ihmisten tarpeista elää elämäänsä, päästä paikasta toiseen töiden, harrastusten, asioiden hoitamisen ja sosiaalisten suhteiden takia. Olimme olleet ihailemassa ystävien vauvaa, eikä heidän kotinurkilleen 7 km päähän Mäntsälän rautatieasemalta viikonloppuisin kulje linja-autoja, arkisinkin vain kouluvuorot. Autolle oli kehnosti vaihtoehtoja. Olisiko muilla moottoritiellä liikkujilla ollut niitä enemmän? Kävely, pyöräily varmaan harvoille, juna ehkä, jos vain lähtöpaikka ja määränpää osuvat molemmat lähelle asemaa. Usein pihassa seisova auto on houkuttelevin vaihtoehto. Tilanteen on kuitenkin muututtava pian, jos otamme liikenteen ilmastopäästöjen vähentämisen tosissamme.
10 myyttiä ilmastoystävällisestä ruuasta – totta vai tarua?
Ruoka aiheuttaa noin 20 % ihmisen ilmastovaikutuksista, ja suurin osa tästä syntyy ruoan alkutuotannossa. Ruoan ilmastovaikutuksista keskusteltaessa törmää usein erilaisiin väitteisiin, joilla pyritään perustelemaan nykytilan jatkamista. Pyysimme asiantuntijoita murtamaan ilmastoystävälliseen ruokaan liittyviä myyttejä. Lue lisää ”10 myyttiä ilmastoystävällisestä ruuasta – totta vai tarua?”
Päästötön lämmitys eli kuinka teet taloyhtiöstäsi ilmastosankarin
Syyskuun blogissa Hiilivapaa Suomi -kampanjan vapaaehtoinen Ulf Sjögren kertoo, kuinka espoolainen taloyhtiö irtautui kaukolämmöstä ja otti käyttöön maalämmön täydennettynä poistoilman lämmön talteenotolla. Mitä kannattaa ottaa huomioon ja millä eväillä lähteä yhtiökokoukseen? Entä voisivatko kiinteistöt olla avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa? Lue lisää ”Päästötön lämmitys eli kuinka teet taloyhtiöstäsi ilmastosankarin”
Metsät ja ilmastonmuutos – ABC
Mitä eroa on hiilinielulla, hiilitaseella ja hiilivarastolla? Mitä on ilmastoystävällinen metsätalous? Elokuun blogissa professori Timo Pukkala selventää metsätalouden käsitteitä sekä Suomen metsien merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Lue lisää ”Metsät ja ilmastonmuutos – ABC”
Suomalaisten institutionaalisten sijoittajien hiilisijoitukset puntarissa
Suomessa institutionaalisilla sijoittajilla on kohtuullisen hyvä maine ja monet suursijoittajat ovat pärjänneet esimerkiksi ilmastoriskien hallintaa vertailevissa Asset Owner Disclosure Projectin (AODP) listauksissa hyvin. Mutta miten on hiilipolitiikan laita? Kohtaavatko Suomen suurimpien eläkevakuutusyhtiöiden ja pankkien politiikat Europe Beyond Coal -suositusten tason? Suuntaa antavana asteikkona on käytetty Hiilivapaa Suomen eduskuntavaalikampanjasta tuttua kiltteysmittaria ja yritykset ovat valikoituneet merkittävyyden mukaan. Arvio ei kata koko markkinaa.
Yksikään sijoittaja ei ansainnut korkeinta mahdollista Ilmastosankari-arviota. Arvio perustuu salkun avoimesti raportoituun yrityskatalogiin ja hiilipolitiikan kattavuuteen. Sijoitusta on laskettu, mikäli toiminnassa on huomattavia rikkomuksia tai viherpesua. Luettelemme sijoittajat huonoimmasta parhaimpaan. Lue lisää ”Suomalaisten institutionaalisten sijoittajien hiilisijoitukset puntarissa”
Suomalaisten eläkejättien tehtävä ryhtiliike hiilipolitiikassaan
Heinäkuun blogissa Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki arvioi suomalaisten eläkeyhtiöiden ja pankkien kivihiilipolitiikkaa. Suomalaisten eläkevarat vastasivat vuonna 2018 reilusti yli kolme kertaa koko Suomen valtion vuosibudjettia, ja sijoitusten joukossa on edelleen fossiilisten polttoaineiden käyttöä edistäviä yhtiöitä. Varsinkin hiilen suhteen aika on kortilla: Euroopassa tupruttelun olisi lakattava viimeistään vuonna 2030 ja muualla maailmassa 2040. Miten eläkeyhtiöt ja pankit pärjäävät verrattuna kansainväliseen eturintamaan? Kuinka paljon eläkevarojamme on edelleen kiinni kivihiilessä vaikeuttaen ilmastonmuutoksen hillintää? Lue lisää ”Suomalaisten eläkejättien tehtävä ryhtiliike hiilipolitiikassaan”
Kesäkuun blogi: Näin keskustelet ilmastonmuutoksesta rakentavasti – myös denialistin kanssa
Ilmastonmuutos herättää monenlaisia tunteita ja on aiheena moniulotteinen ja haastava. Mistä tahansa on kuitenkin mahdollista keskustella rakentavasti kun pääsemme aitoon dialogiin keskustelukumppanin kanssa. Alla muutama näkökulma ilmastokeskustelun käynnistämiseen ja käymiseen.
Toukokuun blogi: Lobbauksen ABC – eli miten istut päättäjien pöytiin ja voitat kampanjan
Ensimmäinen mielikuva lobbauksesta on usein negatiivinen ja vähän likainen. Mielikuvissa lobbausta harrastavat isot, pahat firmat, jotka tavoittelevat häikäilemättömästi omaa etuaan. Todellisuudessa lobbaus on arkista ja sitä voivat harrastaa kaikki, jotka haluavat vaikuttaa päätöksentekoon tai nostaa omia tavoitteitaan poliittiselle agendalle. Lobbaajina toimivat niin ympäristöjärjestöt kuin yksittäiset ihmiset siinä missä teollisuuden etujärjestötkin. Lue lisää ”Toukokuun blogi: Lobbauksen ABC – eli miten istut päättäjien pöytiin ja voitat kampanjan”
Huhtikuun blogi: Tulevan eduskunnan 10 tärkeintä päätöstä
Poliitikoilta vaaditaan rohkeutta ja päättäväisyyttä, jotta saamme päästöt alas ja hiilinielut ylös riittävän nopeasti ja reilulla tavalla. Seuraava eduskunta voi tehdä päätökset, joilla Suomesta tulee ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointivaltio.
Ilmastovaalien kiihkeimmät kaksi viikkoa ovat käynnissä. Saadaanko Suomi 1,5 asteen polulle? Voimmeko pelastaa kaiken meille korvaamattoman: puhtaan luonnon, hyvinvointivaltion ja lastemme tulevaisuuden? Lue lisää ”Huhtikuun blogi: Tulevan eduskunnan 10 tärkeintä päätöstä”