Hyvästi huono energia!
Järjestöt vaativat maailman 50 suurinta pankkia lopettamaan tuen metallurgisen hiilen projektien laajentamiselle. Metallurgista hiiltä käytetään teräksen tuotannossa, ja sen päästöt ovat valtavat. Ei pitäisi olla väliä, missä hiili palaa – energiantuotannossa vai teräksen valmistuksessa – sen käyttö on yhtä kaikki lopetettava.
Hiilivapaa Suomi ja Maan ystävät ovat allekirjoittaneet järjestöjen avoimen kirjeen pankeille.
Moni meistä on pyrkinyt tietoisesti pienentämään omaa hiilijalanjälkeään esimerkiksi kierrättämällä, vähentämällä lihansyöntiä tai välttämällä lentämistä. Vaikka yksilötason kulutusvalinnoilla on tärkeä rooli kestävässä siirtymässä, pelkästään niitä tuijottamalla saatat vahingossa päästää suuret saastuttajat pälkähästä. Lue lisää ”Sinunkin rahasi tukevat hiilenmustaa terästä – näin voit kääntää tämän ilmastoteoksi”
Hiilivapaa Suomi -kampanjan kommentti liittyen valtionyhtiö Fortumin tytäryhtiö Uniperin kansallistamiseen Saksan valtion toimesta. Lue lisää ”Fortumin Uniper-harharetken lopputulos on esimerkki fossiilisiin sijoittamisen riskeistä”
Fortumin uusi strategia ja yhtiökokous eivät edelleenkään tarjonneet vastauksia vaikeimpiin kysymyksiin liittyen Venäjän päästöihin, Datteln 4 -voimalan tilanteeseen, Alankomaiden oikeusjuttuun sekä fossiilisen kaasuliiketoiminnan kasvattamiseen. Nämä toimet jarruttavat Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamista ja huolestuttavat kansalaisia ja ympäristöjärjestöjä Suomessa sekä maailmalla.
Isojen öljyjättien, Exxonin ja Chevronin, yhtiökokouksissa omistajat ovat vaatineet yhtiöiltä aitoja ilmastotoimia, mutta Fortumin yhtiökokouksessa ei nähty vastaavia ulostuloja eivätkä sijoittajat ilmaisseet huoltaan äänestämällä vastuuvapautta vastaan. Kansalaiset näkevät kuitenkin Fortumin vihreiden puheiden läpi: virtuaalimielenosoitukseen osallistui satoja ihmisiä ympäri maailmaa ja #fortumfacepalm-tunniste nousi Suomessa viraaliksi hallituskriisistä huolimatta.
Fortumin joulukuussa 2020 julkaistu strategia paljasti, ettei yhtiö suhtaudu ilmastokriisiin riittävällä vakavuudella.
Kansainväliset sijoittajat tiedostavat Fortumin toimintaan liittyvät riskit, jotka kytkeytyvät sekä ilmastoon että yhtiön tulevaan kannattavuuteen. Black Rock äänesti 2020 yhtiökokouksessa vastuuvapauden myöntämistä vastaan. Myös joukko Climate Action 100+ -koalition sijoittajia vaati Fortumilta selvitystä, miten yhtiön nykyiset toimet sovitetaan yhteen Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa ja kehotti Fortumia nostamaan johdon palkitsemisperusteeksi ilmastotavoitteiden päivittämisen. Myös suomalaisten sijoittajien on vaadittava Fortumilta nykyistä enemmän: yhtiön nykyiset investoinnit uusiutuvaan eivät ole 1,5 asteen tavoitteen kannalta riittäviä, eikä yhtiön asettama aikataulu fossiilisista irtautumiselle ole riittävä.
Lue lisää ”Avoin kirje Fortumin omistajille: Fortum ei ansaitse vastuuvapautta”
Helsingin Sanomat kirjoitti 27.2. öljy-yhtiö Exxonin takertumisesta öljyinvestointeihin ja tällaiseen liiketoimintaan kytkeytyvästä jatkuvasti kasvavasta taloudellisesta riskistä. Jutussa kerrottiin, kuinka kansainväliset suursijoittajat tunnistavat, ettei fossiilisten polttoaineiden varaan voi enää rakentaa uskottavaa ja tuottavaa liiketoimintaa.
Lue lisää ”Kansainvälisille sijoittajille Fortum on Suomen Exxon”
Suomessa institutionaalisilla sijoittajilla on ollut kohtuullisen vihreä maine. Hiilisijoituksia rajoittavien käytäntöjen eli hiilipolitiikkojen osalta suomalaiset eivät kuitenkaan loista: yksikään suomalainen suursijoittaja ei saa kansainvälisessä vertailussa puhtaita papereita ja parhaallekin pistesijalle ponnistava rahoitusinstituutio jää kauas suositustasosta sekä kansainvälisestä kärjestä. Lue lisää ”Kestävätkö suomalaisten suursijoittajien hiilipolitiikat päivänvaloa?”
Valtio äänestää WWF:n ehdotusta vastaan vedoten juridisiin seikkoihin, mutta selitys ei kestä tarkempaa tarkastelua.
Nostimme Ilmarisen ilmastokompastelijasta ilmastotsemppariksi: yhtiö on selventänyt kivihiilipolitiikkaansa ja luopunut RWE:stä, mutta tukee silti edelleen Fortumin fossiilisen energian polttoa. Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki ja Hiilivapaa Suomi-kampanjan koordinaattori Vera Kauppinen vastaavat Ilmarisen blogikirjoitukseen.
Ympäristöjärjestöt julkaisivat 18. heinäkuuta 2019 analyysin suomalaisten sijoittajien kivihiilipolitiikoista. Saimme työeläkevakuuttaja Ilmariselta vastauksen blogin muodossa. Kiitämme Ilmarista vastauksesta ja toivomme myös muiden sijoittajien kommentoivan omia tuloksiaan. Blogissa todetaan, että Ilmarinen on luopunut osakeomistuksista yrityksessä, joka datavirheestä johtuen oli osana salkkua. Oletamme Ilmarisen viittaavan tässä yhteydessä Euroopan saastuttavimpaan energiayhtiöön RWE:hen. Tämän lisäksi Ilmarinen kirjoittaa, että kestävän kehityksen salkkuun ei hyväksytä yhtiöitä, joiden liiketoiminnasta osa jarruttaa olennaisesti SDG-tavoitteiden saavuttamista. Olimme kritisoineet Ilmarista nimenomaan tästä1 ja asian selvittyä voimme luopua kritiikistämme. Lue lisää ”Vastine Ilmariselle: kivihiilipolitiikan selkeyttämisestä pisteitä, mutta Fortumin fossiilisten polton tukeminen edelleen ongelma”
Suomessa institutionaalisilla sijoittajilla on kohtuullisen hyvä maine ja monet suursijoittajat ovat pärjänneet esimerkiksi ilmastoriskien hallintaa vertailevissa Asset Owner Disclosure Projectin (AODP) listauksissa hyvin. Mutta miten on hiilipolitiikan laita? Kohtaavatko Suomen suurimpien eläkevakuutusyhtiöiden ja pankkien politiikat Europe Beyond Coal -suositusten tason? Suuntaa antavana asteikkona on käytetty Hiilivapaa Suomen eduskuntavaalikampanjasta tuttua kiltteysmittaria ja yritykset ovat valikoituneet merkittävyyden mukaan. Arvio ei kata koko markkinaa.
Yksikään sijoittaja ei ansainnut korkeinta mahdollista Ilmastosankari-arviota. Arvio perustuu salkun avoimesti raportoituun yrityskatalogiin ja hiilipolitiikan kattavuuteen. Sijoitusta on laskettu, mikäli toiminnassa on huomattavia rikkomuksia tai viherpesua. Luettelemme sijoittajat huonoimmasta parhaimpaan. Lue lisää ”Suomalaisten institutionaalisten sijoittajien hiilisijoitukset puntarissa”