Yli 180 kampanjaan osallistunutta, yli 120 kokousta, 50 järjestettyä tapahtumaa yksin ja yhdessä eri ilmastotoimijoiden kanssa, 15 mielenilmausta, 10 uusien iltaa. Muun muassa näistä luvuista on tehty Hiilivapaan Suomen vuonna 2019 startannut Fortum-kampanja!
Yksi aikakausi on päättymässä: Fortum ilmoitti myyvänsä koko Uniper-omistuksensa Saksan valtiolle syyskuussa 2022, ja Hiilivapaa Suomi lopettaa Fortum-kampanjan Uniperin kansallistamisen myötä. On siis aika sanoa jäähyväiset kampanjalle nykymuodossaan. Mutta mistä Fortum-kampanja sai aikoinaan alkunsa, ja mitä olemme sen aikana saaneet aikaan?
Fortumista kampanjakohde
Ennen Fortum-kampanjaa Hiilivapaa Suomi keskittyi vaalivaikuttamiseen ja kannustamaan Suomen kuntia luopumaan fossiilisesta energiantuotannosta. Toimintaa oli niin Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Tampereella, Turussa kuin Jyväskylässäkin. Fortumin vuonna 2018 tekemien Uniper-kauppojen jälkeen ymmärsimme nopeasti, miten valtavasti Fortumin päästöt kasvaisivat kaupan myötä: tällöin Fortumin käsissä oli myös Suomen suurin päästövähennyspotentiaali.
Keväällä 2018 kirjoitimme yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa kirjeen Fortumin silloiselle toimitusjohtajalle Pekka Lundmarkille ja kannustimme Fortumia ohjaamaan Uniperin toimintaa Pariisin sopimuksen mukaiseksi. Syyskuussa 2019 Fortumista tuli Hiilivapaan Suomen pääkampanjakohde, kun käynnistimme Fortum-kampanjan virallisesti: Suomen tulisi päivittää omistajaohjauspolitiikkansa Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseksi ja lopettaa hiilivoiman rahoittaminen Fortumin kautta!
Lobbausta, mielenilmauksia ja Fortum-meemejä: muistoja Fortum-kampanjasta
Mitä olemme Fortum-kampanjan aikana oikein sitten tehneet? Aika paljon kaikkea – tsekkaa kampanjan huippuhetket!
2019
- Keväällä Fortumin yhtiökokouksessa haastoimme toimitusjohtaja Lundmarkia, joka väisti edelleen vastuunottoa Uniperin saastuttavasta energiantuotannosta.
- Syksyllä yllätimme Fortumin plogging-roskienkeruutapahtumassaan Töölönlahdella. Muistutimme Fortumia: kerää omat roskat ensin!
- Lobbasimme valtion omistajaohjausyksikköä ja omistajaohjausministereitä Sirpa Paateroa ja Tytti Tuppuraista sisällyttämään Pariisin ilmastosopimuksen omistajaohjauksen periaatteisiin.
- Kritisoimme suomalaisia suursijoittajia Fortumin kokoisista porsaanrei’istä niiden hiilipolitiikoissa, joiden tarkoituksena olisi vähentää sijoitusten hiiliriskiä ja ohjata varallisuutta pois kivihiilestä.
2020
- Helmikuussa 2020 järjestimme yhdessä Amnestyn, Finnwatchin ja Greenpeacen kanssa seminaarin, jossa käsiteltiin Fortumin roolia eurooppalaisen energiamurroksen hidastajana.
- Julkaisemamme Hiilipolitiikkamittari toi esiin suomalaisten rahoitusalan instituutioiden hiilipolitiikkojen riittämättömyyttä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
- Fortumin yhtiökokous maaliskuussa siirtyi, sillä vain muutamia päiviä aiemmin tulivat voimaan Suomen ensimmäiset korona-ajan kokoontumisrajoitukset. Kun yhtiökokous myöhemmin pidettiin, kokoonnuimme Fortumin pääkonttorille Keilaniemeen virtuaalisesti yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa.
- Vaadimme Fortumia pysäyttämään Uniperin uuden Datteln 4 -kivihiilivoimalan käyttöönoton yhdessä Saksan Maan ystävien kanssa.
- Vaadimme Fortumilta maakaasuriippuvuuden vähentämistä sekä Euroopassa että Venäjällä.
- Tuohduimme Fortumin rahoittamasta “Riku Rantala & 100 kysymystä ilmastosta” -tv-sarjasta Nelosella. Teimme ohjelmasta kantelun Julkisen sanan neuvostoon, mikä johti neuvoston langettavaan päätökseen. Neuvoston mukaan ohjelmassa ”- – journalismi sekoittui Fortumin yritysviestintään tavalla, jota ei voi hyväksyä. ”
- Fortum julkaisi joulukuussa uuden strategian, jota kritisoimme yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa. Ilmastokriisin kannalta takapajuisesta strategiasta puuttui takaraja fossiilisista luopumiselle ja hiilineutraaliutta tavoiteltiin vasta vuoteen 2050 mennessä.
2021
- Fortumin yhtiökokouksen lähestyessä vetosimme osakkeenomistajiin avoimella kirjeellä: “Äänestäkää hallituksen vastuuvapauden myöntämistä vastaan. Fortumin johdolle on lähetettävä selkeä viesti, etteivät yhtiön nykyiset ilmastotavoitteet riitä.”
- Olimme mukana, kun sadat ihmiset ja lukuisat järjestöt ympäri maailmaa osoittivat mieltään Fortumin viherpesua ja fossiili-investointeja vastaan. Viraalissa Nyt saa riittää, Fortum! -mielenosoituksessa kerrottiin terveisiä Fortumille facepalm-kuvien ja #fortumfacepalm-tunnisteen kera: ”Fortum haastaa oikeuteen Alankomaat, joka haluaa irrottautua hiilen poltosta. Kyä nyt hävettää olla suomalainen.” 🤦
- Kampanjoimme fossiili-investointeja turvaavan ECT-sopimuksen alasajamiseksi.
- Järjestämässämme suositussa mediakoulutuksessa asiantuntijat tarjosivat toimittajille työkaluja yksityisen sektorin päästövähennystoimien arviointiin. Lisäksi järjestimme suomalaiselle ilmastoliikkeelle koulutuksen fossiilisen kaasun riskeistä.
Fun fact! Fortum-kampanjan aikana emme ole jättäneet yhtään kokousta väliin pandemian vuoksi, vaikka korona-aika ei olekaan aina ollut ruusuista fyysisen kampanjoinnin kannalta. Vuoden 2020 alussa olimme suunnitelleet pitkään mielenilmausta Fortumin yhtiökokoukseen, mutta koronan iskiessä yhtiökokous peruttiin aivan viime hetkellä. Kampanja tekikin valtavan digiloikan ensimmäisenä koronakeväänä: toiminta jatkui etänä ja saimme jopa uusia vapaaehtoisia. Yhdessä muiden järjestöjen kanssa toteutimme tuolloin mm. onnistuneen online-mielenosoituksen.
2022
- Nostimme esille Fortumin huonoa suoritumista ilmastonmuutoksen torjunnassa suhteessa verrokkiyhtiöihin. Fortum paljastui yhdeksi vähiten tuuli- ja aurinkovoimaan sijoittavista yhtiöistä.
- Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 paljasti fossiilisiin perustuvan energiapolitiikan riskit. Suomen ja muiden Euroopan maiden riippuvuus Venäjän tuontienergiasta vaikeutti tehokkaita toimia Putinin sotatoimia vastaan. Erityisesti valtionyhtiö Fortumin ja sen tytäryhtiön Uniperin valtavat, n. 5,5 miljardin euron arvoisiksi arvioidut investoinnit Venäjälle nousivat tapetille. Järjestimme paneelikeskustelun, johon osallistuneiden asiantuntijoiden viesti Fortumille oli selvä: Venäjästä ja fossiilienergiasta olisi irtauduttava!
- Nostimme esiin Nordean fossiilipolitiikan porsaanreikiä ilmastolakossa: muistutimme, että Nordea mm. rahoittaa valtionyhtiö Fortumia rajoituksetta.
- “Destroying ecosocial value is bad business. We f*****g told you so.” Elokuussa Venäjän aloittamasta hyökkäyksestä Ukrainaan oli kulunut puoli vuotta, joten halusimme muistuttaa Fortumia sen riski-investoinneista fossiilisiin polttoaineisiin ja autoritäärisiin valtioihin. Keräännyimme yhdessä Punos Taide & Tutkimus -organisaation sekä We love we tear- ja Ilmastokirkko-kollektiivien kanssa järjestämäämme taideaktioon Fortumin pääkonttorin eteen Keilaniemeen. Ensi-iltansa sai kansainvälisen We love we tear -kollektiivin Fortumin roolia ilmastokatastrofin kynnyksellä käsittelevä päräyttävä lyhytelokuva.
Hiilivapaa Suomi 💚 vaparit, tiimiläiset ja yhteistyökumppanit
Työ fossiilisen energiajärjestelmän muuttamiseksi ei ole aina helppoa. Kampanjan aikana opimme, että Fortumista oli Uniper-kauppojen myötä tullut globaali jättiyritys, jonka toimintaa ei voi kukaan muuttaa yksin. Fortum-kampanjaa onkin ollut vuosien varrella tekemässä yli 180 ihmistä. Yhteistyötä on tehty vuosien varrella lukuisten eri ilmastojärjestöjen ja -toimijoiden kanssa. Hiilivapaa Suomi haluaa kiittää lämpimästi kaikkia, jotka ovat olleet mukana Fortum-kampanjassa tavalla tai toisella. Kiitos panoksestanne hiilivapaan tulevaisuuden eteen! 💚
Mitä seuraavaksi?
Hiilivapaa Suomi lopettaa Fortum-kampanjan nykymuodossaan, mutta jatkaa edelleen suomalaisten suursijoittajien ja -yritysten luotsaamista Pariisin ilmastosopimuksen mukaiselle 1,5 asteen polulle. Uusi kampanjakohde on jo suunnitteilla. Pysy siis kuulolla, ja tule vaikuttamaan kampanjan uusiin tuuliin laittamalla meille viestiä!
Fun fact! ”Hiili kuuluu elämäämme, jotta kuulemme ja näemme, silti pitää hillitä päästöt, siten saamme henkemme säästöön…” Tiesitkö, että lyyrikkolegenda M.A. Numminen on säveltänyt kampanjallemme oman laulun? Kuuntele hellyttävä ”Hiilipäästötön Suomi” -biisi!